Mitä kuuluu suomalaiselle luontomatkailututkimukselle? Matkailututkimus-lehden vuoden 2019 ensimmäinen teemanumeronostaakeskustelun piiriin tuoreita luontomatkailututkimuksen teemoja. Luontomatkailun tutkimus on laajentunut aiempaa monitieteisempään suuntaan ja laajemmille foorumeille.
Lapin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden yhteistyössä toimittamanteemanumeron artikkeleissa keskustellaan historiallisen ulottuvuuden johdattamana kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulottuvuuksista sekä muun muassa tiedematkailun roolista. Teemanumerossa tulee vahvasti esille luonnon ja kulttuurin yhteen kytkeytyminen.
Luontomatkailu, sellaisena kuin me sen 2000-luvulla käsitämme, on muokkautunut yli sadan vuoden takaisista vedenäärisistä aurinko-ja ilmakylvyistä sekä metsäseutuja ja kylämaisemia halkovista patikka-ja pyöräilyturneista moni-ilmeisempään, abstraktimpaan ja virtuaalisempaan muotoon. Yksilötasolla luontomatkailu on nykyisin paitsi fyysistä hyvinvointia edistävää kulkemista, kiipeämistä ja selviytymiseen liittyvää voimien ja tietotaitojen mittelyä, myös henkistä hyvinvointia lisäävää eheytymistä, herkistymistä, hiljaisuuden harjoittelua ja imaginääristen tilojen tavoittelua.
Viime vuosina on alettu ymmärtää, että historialliset muistinpaikat ja tilat, kulttuurihistorialliset tarinat ja kulttuurinen luonto ovat tulevaisuuden luonto-ja kulttuurimatkailun aarreaitta. Matkailu ei ole joko luontoon tai kulttuuriin suuntautuvaa vaan jotain siltä väliltä – kuten suomalaisten luontokulttuureihin tutustumista ja niistä oppimista.
Linkki lehteen: https://journal.fi/matkailututkimus/issue/view/5397
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Outi Rantala, Lapin yliopisto, outi.rantala(at)ulapland.fi, Intra-living in the Anthropocene-hanke:www.ilarctic.com, p. 040 4844 202
Professori Maria Lähteenmäki,Itä-Suomen yliopisto, maria.lahteenmaki(at)uef.fi, p. 050 372 7676