Erityisesti perusopiskelijoille suunnattu uusi oppikirja tarjoaa katsauksen nutrigenomiikkaan ja sen rooliin terveydessä ja sairaudessa. Springer-kustantamon julkaisema oppikirja Nutrigenomics: How Science Works perustuu Itä-Suomen yliopiston professori Carsten Carlbergin suosittuihin luentoihin.
Päivittäinen ruokavaliomme on elintärkeä ravintoaineiden lähde, mutta sen kautta myös altistumme erilaisille ympäristön signaaleille kohdusta hautaan. Ihmisen koko genomin sekvensointi ja uuden sukupolven sekvensointiteknologiat ovat puolestaan mullistaneet biotieteiden tutkimusta. On syntynyt kokonaan uusia aloja, kuten genomiikka ja nutrigenomiikka, joka tarkastelee erityisesti ravinnon molekyylien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden vuorovaikutusta perimän kanssa.
Oppikirja valottaa ravinnon vaikutusta ihmisen kehityshistoriaan ja alttiuteen sairastua esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Huono ruokavalio voi aiheuttaa solu-, kudos- ja elintason stressiä ja sillä on havaittu yhteys myös elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan. Liiallinen ravinnonsaanti ja liikkumattomuus puolestaan johtavat liikapainoon ja lihavuuteen, joka kuormittaa alkujaan Itä-Afrikan savanneja samoamaan mukautunutta ihmiskehoa. Kirjoittajien mukaan tavoitteena onkin tuoda nutrigenomiikka teoriatasolta elävään elämään ja havainnollistaa sen merkitystä kautta ihmisen elinkaaren.
– Meidän kaikkien täytyy syödä, joten aihepiiri koskettaa kaikkia. On tärkeää ymmärtää, millaisten mekanismien kautta päivittäiset elämäntapavalintamme vaikuttavat terveyteen, sanoo professori Carsten Carlberg, joka laati kirjan apulaisprofessori Stine Marie Ulvenin ja apulaisprofessori Ferdinand Molnárin kanssa.
Kirjan sisältö liittyy molekulaarisen lääketieteen ja genetiikan, molekulaarisen immunologian, syövän biologian ja nutrigenomiikan luentokursseihin, joita Carlberg on toteuttanut eri muodoissa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella vuodesta 2002 lähtien. Se on päivitetty ja tiivistetty versio kirjoittajien aiemmasta Nutrigenomics -oppikirjasta. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat kirjoittajien aiemmat oppikirjat Human Epigenomics, Human Epigenetics: How Science Works ja Mechanisms of Gene Regulation.
Uusi kirja on tarkoitettu paitsi oppikirjaksi, myös nutrigenomiikan käsikirjaksi biotieteiden parissa työskenteleville. Kuvapainotteinen kirja käsittää kymmenen lukua, joiden aiheina ovat muun muassa ravinnon aistinta kehossa, genomin mukautuminen ruokavalion muutoksiin, ravinnon epigeneettiset vaikutukset, krooninen tulehdustila ja metabolinen stressi sekä ravitsemuksen vaikutus solutason viestintään ja vanhenemiseen.
Carsten Carlberg toimii biolääketieteen professorina Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä. Hänen keskeisiin tutkimuskohteisiinsa kuuluu tumareseptorien ja niiden ligandien genomiikka ja epigenomiikka erityisesti D-vitamiinin näkökulmasta. Stine Marie Ulven toimii apulaisprofessorina Oslon yliopiston ravitsemustieteen laitoksella. Hänen tutkimuskohteitaan ovat ihmisillä toteutetut ruokavaliointerventiot, ruokavalion ja geenien yhteydet ja erityisesti ruokavalion rasvojen rooli kroonisten sairauksien ehkäisyssä. Kuopion kampuksella tohtorintutkinnon suorittanut Ferdinand Molnár toimii nykyisin apulaisprofessorina kazakstanilaisen Nazarbayevin yliopiston biologian laitoksella Nur-Sultanissa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat integratiivinen rakennebiologia ja bioinformatiikka, terveyden ja sairauden transkriptionaalinen säätely sekä rekombinanttiproteiinien tuotanto.
Lisätietoja:
Professori Carsten Carlberg, carsten.carlberg (a) uef.fi, +358 403553062
Carlberg, Carsten, Molnar, Ferdinand & Ukven, Stine Marie. Nutrigenomics: How Science Works. Springer 2020. https://www.springer.com/gp/book/9783030369477
