Itä-Suomen yliopiston KAMUT-hanke kehittää ja pilotoi mansikan kasvualustoja, resurssitehokasta viljelytekniikkaa sekä uusia mansikkalajikkeita.
Itä-Suomen yliopisto käynnistää uuden KAMUT – Kasvua mansikoille uusista tekniikoista -hankkeen, joka kehittää uusia viljelytekniikoita mansikanviljelyyn ja -taimituotantoon. Hankkeen toteuttajia ovat Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitos sekä teknillisen fysiikan laitos.
KAMUT-hankkeessa etsitään korvaavia mansikan kasvualustavaihtoehtoja turpeelle ja testataan muun muassa rahkasammalesta valmistettujen alustamateriaalien soveltuvuutta mansikalle. Hankkeen olennaisena osana on kehittää kasteluautomatiikkaa ja uusien kasvualustojen kanssa yhteensopivia, resurssitehokkaita vesiviljelytekniikoita, joissa kastelusta ylivaluva ravinneliuos kerätään talteen ja kierrätetään kasveille uudelleen.
Marjantuotannossa hanke pilotoi uusia, jatkuvasatoisia mansikkalajikkeita. Mansikan taimituotannon kehittäminen perustuu vertikaaliviljelyyn, jossa taimia kasvatetaan sisätiloissa LED-valojen alla useassa päällekkäisessä kerroksessa.
Hanke vahvistaa alueen mansikanviljelyelinkeinoa
Mansikan viljelytekniikoiden kehittämisen ohella KAMUT-hankkeen keskeinen tavoite on marjayrittäjien ammattitaidon kehittäminen ja uusien viljelymenetelmien jalkauttaminen käytäntöön. Hankkeen odotetaan monipuolistavan ja vahvistavan mansikanviljelyelinkeinoa alueella.
Mansikkayrittäjä Pauliina Kovanen Metsäpellon mansikkatilalta pitää hanketta tärkeänä mansikanviljelyn kehittämisen kannalta.
– Taimet ja kasvualustat ovat työvoimakustannusten ohella merkittävimmät yksittäiset kuluerät mansikanviljelyssä. Taimikasvatustapojen ja kasvualustavalintojen sekä niiden käyttö- ja kierrätystapojen avulla voidaan vaikuttaa niin kustannusrakenteeseen kuin mansikan kasvatuksen elinkaarisiin ympäristövaikutuksiin, Kovanen sanoo.
KAMUT-hankkeita rahoitetaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund). Kehittämis- ja investointihankekokonaisuuden kokonaisbudjetti on 1,043 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Savon liiton myöntämän JTF-rahoituksen osuus on 820 459 euroa.
Lisätietoja:
Harri Kokko, hankepäällikkö, ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, harri.kokko@uef.fi, 040 355 3375
