Karjalaiset ja muut Karjalan tasavallan vähemmistöt liikkuvat useiden etnisten ja kansallisten kulttuurien välimaastossa, usein ylirajaisesti. Miten suomen kieli ja suomalaisuus säilyvät Petroskoissa ja kuinka karjalaisuudelle ja muille etnisyyksille käy Venäjän Karjalassa? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastellaan juuri ilmestyneessä Joustavat etnisyydet -teoksessa, joka pureutuu ensimmäistä kertaa identiteettiprosesseihin Karjalan tasavallassa 2010-luvulla.
Professori Pekka Suutarin ja apulaisprofessori Olga Davydova-Minguet’n toimittamassa kirjassa tutkijat tarkastelevat etnisyyttä ruohonjuuritasolla kulttuuritoiminnoissa, perheissä ja erilaisissa kulttuurituotteissa sekä laajemmin hallinnon toimenpiteinä. Lisäksi katsotaan näiden kahden tason välistä vuorovaikutusta. Kirjassa muun muassa pohditaan, miten Venäjän nykyhallinnon torjuva suhtautuminen vaikuttaa arjessa etnisyyksien hallintana ja poliittisena puheena. Siinä tarkastellaan myös karjalaisaktivistien toimintaa sekä ylirajaista suomalaisuutta kulttuurissa, laulujuhlissa ja matkailussa.
Venäjän Karjala on suomalaisille tärkeä paikka. Petroskoihin syntyi jo 1920–30-luvuilla muun muassa suomenkielinen lehdistö, kansallinen teatteri sekä radio. Alueella on asunut neuvostoajoista lähtien tuhansia suomalaisia, joilla on ollut 1990-luvulta lähtien suuri vaikutus myös Suomessa. Karjalaisten assimiloitumista on yritetty pysäyttää 1990-luvun taitteesta alkaen, jolloin luotiin muun muassa kirjakieli, yliopisto-opetus ja karjalankielinen media. Kieliaktivismi onkin vilkastuttanut kulttuurielämää Karjalan tasavallassa, mutta karjalan kielen vähittäistä katoamista sillä ei ole voitu estää. Sen seurauksena on kuitenkin syntynyt useita merkittäviä kulttuurimuotoja musiikissa, nukketeatterissa ja kirjallisuudessa.
Joustava etnisyys antaa keinoja etnisyyden hallitsemiseen ja vaalimiseen
Tutkijat ovat pitkään keskustelleet etnisyydestä ja tavoista, joilla sitä voi käsittää. Joustavat etnisyydet -kirjassa tutkijat kehittävät niin sanottua joustavan etnisyyden käsitettä. On yhä tavanomaisempaa, että ihmiset identifioituvat moniin etnisiin kulttuureihin. Niiden parissa toimivilla on entistä enemmän erilaisia keinoja hallita, vaalia ja käsitteellistää etnisyyttä. Kulttuuriset identiteetit elävät ja kehittyvät yhtä aikaa samassa sosiaalisessa ja kansallisessa tilassa kietoutuen toisiinsa.
Kirjan tekemiseen ovat osallistuneet Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen tutkijat. Suomen Akatemian rahoittamassa Joustavat etnisyydet: Etnisyysprosessit Petroskoissa ja Karjalan tasavallassa 2010-luvulla -hankkeessa tarkasteltiin etnisyyksien mukautumista ja uudelleen muotoutumista nykypäivän Venäjällä, erityisesti arjen etnisyyttä ja sen sijoittumista eri sukupolvien kokemaan todellisuuteen sekä eri yhteisöjen toiminnassa näkyvien kansallisten prosessien kytkeytymistä moni-identiteettisyyteen monikansallisessa kaupunkiympäristössä.
Pekka Suutari ja Olga Davydova-Minguet (toim.). Joustavat etnisyydet. Identiteettiprosessit Venäjän Karjalassa. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura (2019), Joensuu. Kultaneito XIX.
Lisätietoja:
Professori Pekka Suutari, puh. 050 414 5898, pekka.suutari(at)uef.fi
Apulaisprofessori Olga Davydova-Minguet, puh. 050 433 3735, olga.davydova-minguet(at)uef.fi