Kymmenen eri alojen ansioitunutta tutkijaa tarkastelee kymmenessä artikkelissa tieteen ja sivistyksen asemaa nykyisessä yliopistomaailmassa. Tutkijoiden keskeinen kysymys on, onko riippumattomasta yliopistosta tullut pääasiallisesti kaupallisia intressejä palveleva liiketaloudellinen laitos. Ja mitä päätäntävaltaa akateemisella yhteisöllä on siihen, mihin suuntaan yliopistot – tieteellinen tutkimus, opetus ja sivistys – ovat menossa?
Artikkelikokoelmassa tarkastellaan yliopiston, tieteen ja sivistyksen ideaa sekä niiden muutosta osana yhteiskuntien kehitystä keskiajalta nykypäivään. Teoksessa keskitytään toisen maailmansodan jälkeiseen ja erityisesti viimeisten vuosikymmenien muutokseen Suomessa. Kirjan nimi viittaa vuoden 2010 yliopistolain säätämisen yhteydessä hallituksen harkitsemattomasti muotoilemaan, mutta elämään jääneeseen iskulauseeseen.
Artikkelikokoelman keskeinen viesti on, että yliopisto on muuttunut akateemisesta yhteisöstä osin jopa elinkeinoelämää palvelevaksi kouluksi samalla kun akateemiset johtajat ovat ottaneet yhä selvemmin myyntimiehen ja yritysjohtajan tehtävän tieteellisen auktoriteetin sijaan. Yliopistot ja tiede tähtäävät entistä enemmän kohti strategisesti määrättyä ja yhteiskunnan tilaamaa tulosta, joka on arvioitavissa pikemmin rahalla ja suoriteindikaattoreilla kuin tieteellisillä keksinnöillä. Samalla sivistyksen rooli on muuttunut: se on määrittelemätön hokema, ulkokuoren koriste ja houkutin, mutta ei enää itseisarvoinen päämäärä.
Tutkijat kysyvät, onko perinteinen akateemisuus syrjäytynyt yliopistoissa, mitä on tullut tilalle ja onko tulos hyvä. Samalla teoksen artikkeleissa pohditaan tieteen asemaa: onko suoritemittareiden perässä juokseminen supistanut tieteen uuden löytämisestä kohti määrällistä, vanhojen totuuksien kopiointia. Suuri ja avoin kysymys on myös, kuka johtaa yliopistoa ja tiedemaailmaa: tiede ja tieteentekijät, hallinto vai asiakkaaksi nousseet rahoittajat kuten opetus- ja kulttuuriministeriö. Kun yliopistot ja tiede seuraavat yhä enemmän yritysmäisiä tulostavoitteita, kaventaako tämä kritiikkiä ja keskustelua, yliopiston perinteisiä lähtökohtia, aikana, jona niille olisi erityisen suuri tarve? Kirjan kirjoittajat osoittavat, että näin ei tarvitse olla, eikä näin ole aina ollutkaan.
Fantastinen yliopistouudistus -kirjan kymmenen artikkelin kirjoittajat ovat eri alojen, niin hallinnon kuin tieteenkin, ja eri yliopistojen ansioituneita ja kokeneita ammattilaisia.
Arto Nevala, Simo Häyrynen ja Jukka Korpela (toim.). Fantastinen yliopistouudistus – sopeutuva akateemisuus ja sivistysihanteen muutos. Kirjokansi: Joensuu 2023. 218 sivua (ISBN: 987-52-7573-04-4)
Lisätietoja:
Vanhempi yliopistonlehtori Arto Nevala, arto.nevala(at)uef.fi, puh 050 309 7154
Professori Jukka Korpela, jukka.korpela(at)uef.fi, puh. 050 372 8665
Yliopistonlehtori Simo Häyrynen, simo.hayrynen(at)uef.fi, puh. 050 442 2483
