Vaikuttavampia sote-palveluja

Yhteiskunnallinen tilaus sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden tutkimukselle on suurempi kuin koskaan, arvioi professori Marja Vaarama. Väestö ikääntyy ja maailma monimutkaistuu. Näiden muutosten keskellä myös ihmisten ongelmat ovat yhä monimutkaisempia, ja tarvitaan tietoa heille suunnattujen palvelujen vaikuttavuudesta – mikä toimii, mikä ei.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaina ihmisillä on oikeus saada vaikuttavaa palvelua tarpeeseensa. Työntekijällä on oikeus tietää, millainen toiminta on vaikuttavaa ja veronmaksajilla on oikeus siihen, että verorahat käytetään vaikuttavasti ja hyvin.

Julkisessa puheessa palvelujen vaikuttavuudesta korostuu usein talous. Vaarama kummastelee ”eurot edellä” -ajattelua.

– En voi ymmärtää, miksi yritystuet nähdään investointeina yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, mutta ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja koulutukseen investoinnit nähdään kuluerinä. Halpuus on otettu hyveeksi.

Samaan aikaan kustannusvaikuttavia palveluja ollaan lakkauttamassa.

– Olemme tutkimuksissa osoittaneet esimerkiksi, että monialainen pitkäaikaistyöttömien ohjaus ja neuvonta on kustannusvaikuttavaa, ja tätä palvelua ollaan nyt lopettamassa.

Vaarama johtaa Itä-Suomen yliopistoon perustettua Vaikuttavuuden talo -foorumia, joka kokoaa yliopistossa tehtävän hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen saman virtuaalisen katon alle. 4.–5. joulukuuta Itä-Suomen yliopistossa järjestetään ensimmäiset Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät.

– Vaikuttavuuden tutkimusta pitää vahvistaa edelleen ja meillä se on nostettu yhdeksi tutkimuksen keihään kärjeksi.

Vaarama on tutkinut sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta pitkään. 2000-luvun loppupuolella hän selvitti kansainvälisessä hankkeessa, millainen hoiva on elämänlaadun kannalta vaikuttavaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhusten kotipalveluja, palveluasumista, laitoshoitoa ja dementoituneiden palveluja viidessä eri maassa.

Hoivan hyvään lopputulokseen vaikutti muun muassa se, että työntekijät kuuntelivat asiakkaitaan ja asiakas koki tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi.

– Johtamisen merkitys oli erittäin tärkeä. Hoiva oli sitä vaikuttavampaa, mitä selkeämpi missio johtajalla oli palvelun tavoitteesta sekä mitä selkeämmin ja reilummin työnjaot määriteltiin. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri johtamisessa lisäsi myös vaikuttavuutta.

Parhaillaan Vaarama johtaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa PROMEQ-hanketta, jossa muun muassa kehitetään luotettavia mittareita hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimien vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimus on jo osoittanut, että kotona asuville ikäihmisille suunnattu ryhmämuotoinen palveluohjaus  on kustannusvaikuttavaa.

– Tavoitteenamme on tuottaa sellainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malli, jossa selvitään rajatulla määrällä kohtuullisen helposti käyttöön otettavia indikaattoreita, joiden on tutkimuksessa osoitettu olevan avaintekijöitä hyvinvoinnin ja terveyden muodostumisessa.

Ainutlaatuiseksi PROMEQ-hankkeen tekee se, että siinä on pystytty käyttämään kontrolloituja koeasetelmia sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden tutkimisessa.

– Pystyimme osoittamaan, että sosiaalipalvelujen tutkimuksessa tämä on mahdollista.

Suuret tietomassat ja tekoäly avaavat Vaaraman mukaan tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden tutkimukseen.

– Tekoälyn avulla suurista tietomassoista on mahdollista luoda erilaisia sosiaalityön palvelupolkuja, joita itse olen hakenut monimuuttujamenetelmillä.

Tässä tarvitaan suuria datamassoja, joita Suomessa löytyy lukuisista sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä. Rekisteritutkimuksen professori Reijo Sund on kutsunut Suomea rekisteriaineistojen luvatuksi maaksi. Maassamme on kerätty yksilötasoisia rekisteritietoja 1950-luvulta lähtien ja rekisterit kattavat koko väestön. Henkilötunnuksen käyttöönotto 1960-luvun puolivälissä oli käänteentekevää, sillä se mahdollisti saman henkilön tietojen yhdistämisen.

– Pystymme Suomessa tekemään koko maan kattavia seurantatutkimuksia, joissa seuranta-ajat ovat pisimpiä maailmassa.

Näitä rekisteritietoja on hyödynnetty muun muassa terveyspalvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.

– Rekisterit sopivat erityisesti todellisen elämän vaikuttavuuden arviointiin, koska ne sisältävät tietoa kaikista hoidetuista.

Sund on tutkinut muun muassa THL:n PERFECT-hankkeessa lonkkamurtumien hoitoketjuun sisältyviä palveluja ja niiden vaikuttavuutta. Hänen mukaansa hyvälaatuistakaan vaikuttavuustietoa ei aina osata tai haluta käyttää toiminnan kehittämiseen.

– Usein tarvittaisiin myös nykyistä monipuolisempaa datojen tietosisältöä. Suomessa voisi olla myös kansallisia laaturekisterejä, joissa vaikuttavuuden arviointiin tarvittavaa tietoa kerättäisiin systemaattisesti rakenteiseen tyyliin Ruotsin tavoin.

Perusterveydenhuolto oli rekisteritietojen keräämisessä pitkään katveessa. Työterveyshuolto ja yksityisten palvelujen käyttö puuttuvat edelleen kansallisista rekistereistä.

– Parannettavaa olisi myös rekisteritietojen käyttämisessä potilaan elämänlaadun muutosten näkökulmasta.

Haasteista huolimatta Sund näkee, että rekisteripohjaisella vaikuttavuustutkimuksella on käyttöä. Esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon valinnanvapaudesta.

– Miten valinnanvapaus voisi toteutua, jos meillä ei ole käytettävissä olevaa vertailutietoa eri palveluntuottajien vaikuttavuudesta?

Professori Janne Martikainen on StopDia-hankkeessa selvittänyt diabeteksen ehkäisytoimien kustannusvaikuttavuutta. Hän on Vaikuttavuuden talo -foorumin varajohtaja.

– Yhteiskunnan näkökulmasta diabetes on kallis. Vuoteen 2030 mennessä meillä on käsillä kahden miljardin euron lisälasku pelkästään tyypin 2 diabetekseen liittyen.

Kansallisen seuranta-aineiston ja uusimman tyypin 2 diabeetikoiden hoitoa koskevan tutkimustiedon perusteella StopDia-tutkimuksessa on pystytty laskemaan interventioiden tuomia säästöjä.

– Jo pienillä teoilla voidaan tuottaa merkittävästi terveyshyötyjä ja laadukkaita elinvuosia kustannusneutraalisti.

Tutkimuksessa tuotetaan matemaattinen arviointimalli, jonka avulla erilaisten interventioiden kustannusvaikuttavuutta on mahdollista ennakoida.

– Tätä lähestymistapaa käytetään nykyisin jo rutiininomaisesti lääkkeiden hinta- ja korvattavuuspäätösten yhteydessä.

Seuraavassa vaiheessa kustannusvaikuttavuuden arviointi toteutetaan StopDia-tutkimuksen rekisteripohjaisena jatkoseurantajana, jossa kerätään tietoa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden terveyspalveluiden käytöstä ja lääkeostoista kansallisista reksitereistä.

– Esimerkiksi diabeteksen ilmaantuvuutta voimme seurata Kelan reseptitiedoston tietojen perusteella.

Terveydenhuollossa ollaan menossa kohti entistä yksilöllisempiä hoitoja ja palveluja. Martikaisen mukaan tämä koskee myös elintapainterventioita.

– Pyrimme tunnistamaan muun muassa tekoälyä hyödyntäen henkilöt, jotka suurimmalla todennäköisyydellä sitoutuvat StopDian tyyppisiin interventioihin, jolloin me voimme optimoida kustannusvaikuttavuuden tarjoamalla oikean tyyppisiä palveluita oikeille ihmisille.

Itä-Suomen yliopistossa tehdään jo nyt runsaasti vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimusta.

– Yhdistämällä tätä osaamista läpileikkaavasti hyvinvointiin ja terveyteen liittyvään tutkimukseen meillä on mahdollisuus ottaa selkeä johtava asema Suomessa ja olla kansainvälisesti tunnustettu toimija myös vaikuttavuustutkimuksen sektorilla.

Martikaisen mukaan yliopiston on tärkeää olla mukana myös Kuopion alueelle syntymässä olevassa innovaatioekosysteemissä sekä sote-tietojen toisiokäytön hyödyntämisessä tutkimuksessa ja palveluiden kehittämisessä.

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2018