Maaseuduilla elävät kokevat, ettei heillä ole todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön, selviää tuoreesta tutkimusraportista. Kyselytutkimuksessa selvitettiin paikallisten kokemuksia maaseutujen luonnonvarojen käytöstä seitsemässä suomalaisessa kunnassa. Niissä kaikissa kokemukset tasapuolisista vaikutusmahdollisuuksista ja osallistumisen vaikuttavuudesta olivat pääasiassa kielteisiä.
– Moni vastaaja jakoi kokemuksen siitä, että maaseutujen paikallisia ”kuullaan, muttei kuunnella” – olipa kyse paikallisiin hankkeisiin liittyvistä päätöksistä tai kansallisen tai EU-tason poliittisista linjauksista, väitöskirjatutkija Johanna Leino sanoo.
Tutkimuksen verkkokysely toteutettiin osana YHYKE – Yhteistä ja yksityistä hyvää. Tutkimus luonnonvaroihin liittyvistä oikeudenmukaisuuksista ja niiden yhteensovittamisesta maaseudulla -hanketta, jossa tutkitaan luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvää ympäristöoikeudenmukaisuutta erilaisilla maaseuduilla. Alkuvuonna 2023 toteutettuun verkkokyselyyn vastasi 590 Forssassa, Heinävedellä, Iissä, Inarissa, Kaustisilla, Sodankylässä ja Tammelassa asuvaa henkilöä.
Haasteena tiedon saatavuus
Enemmistö kyselyyn vastanneista koki, ettei paikallisten vaikutusmahdollisuuksia saa heikentää. Etenkin tiedon saatavuus nousi esiin keskeisenä oikeudenmukaisen päätöksenteon haasteena. Kuntien ja niiden alueella toimivien yritysten tarjoamassa tiedossa oli kuitenkin kuntakohtaisia eroja.
– Yksi kohdekunnistamme oli Kaustinen, missä kaivoshanke on ollut valmisteilla jo kauemmin ilman suurempaa vastustusta. Tuloksemme viittaavat siihen, että juuri paikallisten huolien kuuntelu sekä niihin reagoiminen yhtiön ja viranomaisten puolelta ovat lisänneet kokemusta oikeudenmukaisuudesta.
Maaseutujen moninaisuus huomioitava päätöksenteossa
Tutkituissa kunnissa asukkaat ymmärsivät energiasiirtymän tarpeellisuuden, ja se nähtiin usein mahdollisuutena maaseuduille. Tutkimustuloksissa korostui kuitenkin maaseutujen moninaisuus, mikä tulisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
– Yhtä kaikille paikkakunnille sopivaa ratkaisua ei ole, vaan huomiota tulee kiinnittää kattaviin ja oikea-aikaisiin ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointeihin, joissa kuullaan laajalti myös paikallisia.
Tutkimuksen tulokset kytkeytyvät viime vuosina käytyyn keskusteluun vihreän siirtymän hankkeiden lupaprosessien sujuvoittamisesta. Tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa siitä, ettei osallistumisen ja vaikuttamisen tarve paikallisesti vähene vaan pikemminkin lisääntyy vihreän siirtymän hankkeiden myötä.
– Siirtymässä tulee pystyä tasapainottamaan tarve ilmastonmuutoksen torjumisen ja paikallisten kokemusten välillä. Näin voidaan pyrkiä välttämään siirtymän pullonkauloja ja kielteisiä vaikutuksia.
YHYKE on maa- ja metsätalousministeriön Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista rahoitettu tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimus perustuu Ajassa muuttuva maaseutu 2021–2027 -kokonaisohjelman kirjaukseen, jonka mukaan yksi ohjelman keskeinen tavoite on luonnonvarojen kestävän sekä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisen käytön edistäminen maaseuduilla.
Tutkimusraportti:
Johanna Leino, Tuija Mononen, Jukka Sihvonen, Sonja Kivinen. Kuullaan, muttei kuunnella. Kyselytutkimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja oikeudenmukaisuudesta suomalaisilla maaseuduilla. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, 22. 2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5352-0
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Johanna Leino, johanna.leino(at)uef.fi