Valtimoiden jäykistyminen voi aiheuttaa metabolista syndroomaa nuorilla kohonneiden paastoinsuliini- ja LDL-tasojen kautta

Valtimoiden jäykistyminen voi tuoreen tutkimuksen mukaan olla metabolisen oireyhtymän riskitekijä nuorilla. Tutkimus toteutettiin brittiläisten Bristolin ja Exeterin yliopistojen ja Itä-Suomen yliopiston välisenä yhteistyönä ja tulokset julkaistiin American Journal of Physiology-Heart and Circulatory Physiology -tiedelehdessä.

Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan metabolinen oireyhtymä on vyötärölihavuuden, insuliiniresistenssin, kohonneen verenpaineen ja poikkeavien veren rasva-arvojen yhdistelmä. Henkilöllä, jolla on vähintään kolme näistä riskitekijöistä, on metabolinen oireyhtymä – Suomessa aikuisista miehistä yli kolmasosalla ja naisista yli neljäsosalla. Metabolinen syndrooma lisää edelleen lihomisen, tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Globaalisti jo 6–12-vuotiaista lapsista noin 3 prosentilla ja 13-18-vuotiaista noin 5 prosentilla on metabolinen syndrooma. Liikapainoisten lasten joukossa metabolisen oireyhtymän esiintyvyys on 12 % ja lihavilla 29 %. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys on samankaltaista kaikkialla maailmassa. Jotta sitä voidaan ehkäistä ja taudinkulkua kääntää, on tärkeää löytää uusia metabolisen syndrooman syntyyn vaikuttavia tekijöitä.

Valtimoiden jäykistyminen on hiljattain tunnistettu aineenvaihduntasairauksien, kuten liikalihavuuden ja insuliiniresistenssin, riskitekijäksi lapsilla ja nuorilla. Eri puolilla maailmaa tehtyjen tutkimusten mukaan valtimojäykkyys on myös mahdollinen tyypin 2 diabeteksen aiheuttajana aikuisilla. Ei kuitenkaan tiedetä, aiheuttaako valtimoiden jäykistyminen metabolista oireyhtymää.

Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui 3 862 nuorta, joista 1 719 oli miehiä ja 2 413 naisia. Nuoret olivat tutkimuksen alkaessa 17-vuotiaita ja heitä seurattiin 24 vuoden ikään saakka. Nuorilta mitattiin keskivartalon rasvamassa ja luuston lihasmassa matalaenergiseen röntgensäteilyyn perustuvalla DEXA-laitteella. Lisäksi heiltä mitattiin paastoverensokeri ja -insuliini, HDL- ja LDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvot sekä herkkä CRP-tulehdusarvo. Huomioon otettiin myös mahdollinen tupakointi, sosioekonominen asema, sydän- ja verisuonitautien sukurasite sekä reippaan ja rasittavan liikunnan harrastaminen. Valtimoiden jäykkyyttä arvioitiin mittaamalla pulssiaallon etenemisnopeutta kaula- ja reisivaltimon välillä, ja metabolisen oireyhtymän kriteerinä oli vähintään kolme seuraavista: korkea verenpaine, korkea kehon rasvamassa, korkea paastoverensokeri, korkea paastotriglyseridiarvo ja matala paasto-HDL-kolesteroli.

Tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa metabolisen oireyhtymän esiintyvyys 17 vuoden iässä oli 5 % miehillä ja 1,1 % naisilla. 24 vuoden ikävuoteen mennessä esiintyvyys nousi 8,8 prosenttiin miehillä ja 2,4 prosenttiin naisilla. Miehillä metabolisen oireyhtymän osatekijöistä sekä kohonneet verenpaine, verensokeri ja triglyseridit että matalampi HDL-kolesterolin taso olivat yleisempiä kuin naisilla. Naisilla taas oli enemmän keskivartalorasvaa.

Seitsemän vuoden seurannan aikana lisääntyneeseen valtimojäykkyyteen liittyi miehillä 9 prosentin riski metabolisen syndrooman kehittymiseen, mutta naisilla merkittävää riskiä ei ollut. Tutkimuksen mukaan valtimojäykkyys saattoi aiheuttaa metabolista syndroomaa, mutta metabolinen syndrooma ei aiheuttanut valtimojäykkyyttä. Valtimoiden jäykistyminen näytti aiheuttavan metabolista syndroomaa ainakin osin kohonneiden paastoinsuliini- ja LDL-kolesterolitasojen kautta. Paastoinsuliinin muutos selitti 12 prosenttia ja LDL-kolesterolin muutos 9 prosenttia valtimojäykkyyden vaikutuksesta metabolisen oireyhtymän kehittymiseen.

– Valtimoiden jäykistyminen tunnistettiin nyt ensimmäistä kertaa nuorilla riskitekijäksi metaboliselle syndroomalle, joka voi puolestaan käynnistää tyypin 2 diabetekseen,  sydän- ja verisuonitauteihin ja jopa ennenaikaiseen kuolemaan johtavia tautiprosesseja. Puuttumalla koholla olevaan paastoinsuliiniin ja LDL-kolesteroliin hyvissä ajoin voitaisiin todennäköisesti pienentää valtimojäykkyyden metabolista syndroomaa aiheuttavaa vaikutusta 20 prosentin verran, toteaa lääkäri ja kliininen epidemiologi Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta.

– Sekä paastoinsuliini- että LDL-tasoja että mahdollista insuliiniresistenssiä voidaan korjata ruokavaliota parantamalla ja liikuntaa lisäämällä. Tähän pitäisi niin huoltajien, lastenlääkäreiden, kansanterveysasiantuntijoiden kuin päättäjienkin kiinnittää huomiota. Jatkossa toivottavasti kliinisissä satunnaistetuissa tutkimuksissa löydetään myös keinoja hoitaa ja parantaa valtimoiden jäykistymistä.

Agbajen tutkimusryhmän työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja Pohjois-Savon aluerahasto, Orionin tutkimussäätiö, Aarne Koskelon säätiö, Antti ja Tyyne Soinisen säätiö, Paulon säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Sydäntutkimussäätiö sekä Lastentautien tutkimussäätiö.