Poikkeavat veren rasva-arvot ovat tuoreen tutkimuksen mukaan yhteydessä valtimonkovettumataudin varhaismuutoksiin jo nuoruusiässä. Tutkimuksessa kehitetyn simulaatiomallin mukaan poikkeavien rasva-arvojen hoitaminen murrosiän loppupuolella pysäyttäisi kuitenkin valtimonkovettumataudin etenemisen. Tulokset julkaistiin Atherosclerosis-tiedehdessä. Kansainvälisessä tutkimuksessa olivat Suomesta mukana Itä-Suomen ja Turun yliopistot.
Normaalista poikkeavat veren rasvojen eli kolesterolien ja triglyseridien pitoisuudet lisäävät valtimonkovettumataudin riskiä. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, pitäisikö lapsia ja nuoria seuloa poikkeavien rasva-arvojen varalta. Perinnöllisistä rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä kärsivillä lapsilla ja nuorilla varhain aloitettu hoito vaikuttaa tuloksekkaalta. Sen sijaan ei tiedetä, johtavatko poikkeavat rasva-arvot laajassa nuoressa väestössä valtimonkovattumataudin varhaismuutoksiin jo ennen keski-ikää.
Nyt julkaistun tutkimuksen aineisto oli Isosta-Britanniasta. Tutkimukseen osallistui 1 779 nuorta, joita seurattiin yhdeksän vuoden ajan 15-vuotiaista 24-vuotiaiksi. Tutkimuksessa havaittiin, että 15 vuoden iässä joka viidennellä ja 24 vuoden iässä jo joka neljännellä oli poikkeavia rasva-arvoja. Huomionarvoista on, että vain yhdellä tuhannesta nuoresta poikkeavia rasva-arvoja oli hoidettu 17 vuoden ikään mennessä. Tutkittujen joukossa oli siis yli 440 nuorta, joilla poikkeavat rasva-arvot jäivät hoitamatta.
Näillä 440 oireettomalla nuorella oli ilmeisiä merkkejä varhaisista ja valitettavasti etenevistä valtimomuutoksista. Tutkijoiden mukaan tilanne on huolestuttava, sillä seulonnan puuttuessa valtaosa nuorista nuorista, joilla voi olla kohonnut sydän-ja verisuonitautien riski, jää myös varhaisen hoidon ulkopuolelle.
Koska kliiniset tutkimukset poikkeavien rasva-arvojen hoidon vaikutuksesta sydän- ja verisuonitauteihin ovat harvinaisia oireettomilla lapsilla ja nuorilla, tutkijat kehittivät uudenlaisen mallin kliinisen interventiotutkimuksen simuloimiseksi. Mallissa hoitoa kohdennettiin tiettyyn ikään tai seuranta-aikaan, jonka jälkeen tutkijat selvittivät, onnistuiko hoito pysäyttämään ja kääntämään valtimonkovettumataudin etenemisen.
Simulaation perusteella poikkeavien rasva-arvojen hoidon aloittaminen 24 vuoden iässä ei tutkijoiden yllätykseksi pysäyttänyt valtimonkovettumataudin etenemistä. Sen perusteella varhaisaikuisuus saattaakin olla liian myöhäinen ajankohta hoidon aloittamiselle hyvän verisuoniterveyden turvaamiseksi. Sen sijaan 17 vuoden iässä aloitettu hoito pysäytti valtimonkovettumataudin etenemisen ja kumosi jo tapahtuneita muutoksia.
Nyt julkaistu tutkimus tuotti tärkeää uutta tietoa yleisväestön sydän- ja verisuoniterveydestä. Poikkeavia veren rasva-arvoja olisi tulosten valossa aiheellista seuloa ja ehkäistä jo nuorella iällä.
– Rasva-arvojen mittausta ei ole syytä odotella nelikymppiseksi. Korkea kokonaiskolesteroli ja matala HDL-kolesteroli vahingoittavat verisuonten seinämiä jo nuoruudessa, ja jos emme hoida näitä ajoissa, menetämme kullanarvoisen tilaisuuden edistää verisuoniterveyttä, toteaa lääkäri ja kliininen epidemiologi Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta.
Valtimonkovettumataudin hoito myöhemmässä vaiheessa on kallista, aikaavievää ja monimutkaista, eivätkä tulokset aina ole kovin hyviä. – Valtimokovettumatauti on ajan myötä vaivihkaa etenevä sairaus, jonka paheneminen voitaisiin ehkä pysäyttää mahdollisimman aikaisella interventiolla.
– Tässä tutkimuksessa valtimonkovettumataudin kehittymiseen olivat yhteydessä korkea kokonaiskolesteroli, korkea non-HDL-kolesteroli eli kokonaiskolesterolin ja HDL:n erotus, sekä hyvin alhainen HDL-kolesteroli. Kiinnostavaa kyllä, koholla olevat LDL-kolesteroli ja triglyseridit eivät näytä vielä aiheuttavan ongelmia tässä ikäryhmässä etenkään, jos henkilöllä ei ole perinnöllistä rasitetta.
Agbaje toivoo uusien havaintojen muuttavan suhtautumista valtimonkovettumataudin ehkäisyyn niin lasten ja nuorten terveydenhuollossa työskentelevien kuin terveyspolitiikan päättäjienkin keskuudessa. – Rasva-arvojen seulonnan aloittamista tulisi harkita jo nuoruusiässä, ja korkean kolesterolin ja matalan HDL-kolesterolin hoito tulisi aloittaa 17 ikävuoteen mennessä.
– Valtimonkovettumataudin ensisijainen ehkäisykeino on kuitenkin ruokavalio: se, mitä pienestä pitäen syömme voi joko vahingoittaa verisuoniamme tai suojata meitä valtimonkovettumataudin kehittymiseltä. Valinta on meidän.
Agbajen tutkimusryhmän työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja Pohjois-Savon aluerahasto, Orionin tutkimussäätiö, Aarne Koskelon säätiö, Antti ja Tyyne Soinisen säätiö, Paulon säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Sydäntutkimussäätiö sekä Lastentautien tutkimussäätiö.
Poikkeavat veren rasva-arvot liittyivät valtimonkovettumataudin varhaisiin muutoksiin ja etenemiseen nuoruudesta varhaisaikuisuuteen siirryttäessä, osoittaa yli yhdeksän vuotta kestänyt seurantatutkimus. Tutkijoiden kehittämä, hoitointerventioiden ajoitusta simuloiva malli kuitenkin osoittaa, että varhaisaikuisuus voi olla liian myöhäinen ajankohta tehokkaan hoidon aloittamiselle. 17 vuoden ikä näyttää olevan paras ajankohta hoitaa ja pysäyttää valtimonkovettumataudin eteneminen oireettomassa yleisväestössä. Kuva: Andrew Agbaje.
Lisätietoja:
Andrew Agbaje, MD, MPH, Cert. Clinical Research (Harvard), Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, andrew.agbaje (at) uef.fi, +358 46 896 5633
https://uefconnect.uef.fi/en/person/andrew.agbaje/
Tutkimusartikkeli:
Agbaje AO, Lloyd-Jones DM, Magnussen CG, Tuomainen T-P. Cumulative Dyslipidemia with Arterial Stiffness and Carotid IMT Progression in Asymptomatic Adolescents: A Simulated Intervention Longitudinal Study Using Temporal Inverse Allocation Model. Atherosclerosis 2022.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0021915022015180
Tutkimusryhmän verkkosivut: