Kseniia Korolevan väitöstutkimuksessa solunulkoinen ATP osoittautui voimakkaasti migreeniä laukaisevaksi tekijäksi, kun taas vetysulfidi esti ATP:n aikaansaaman kivuntunteen. Vetysulfidi on voimakkaasta hajustaan tunnettu kaasu, jota esiintyy myös elimistössämme välittäjäaineena. Sen vaikutusten vahvistaminen voikin tarjota uuden näkökulman migreenin hoitoon.
Päänsärkysairauksien kuten sarjoittaisen päänsäryn ja migreenin mekanismit tunnetaan edelleen huonosti. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että keskeinen rooli kipusignaalin muodostumisessa on kolmoishermojärjestelmällä. Niin sanotun purinergisen teorian mukaan kolmoishermon alueen verisuonten endoteelista, syöttösoluista, verihiutaleista ja muista aivokalvon soluista vapautuva solunulkoinen ATP on avainasemassa migreenikivun synnyssä. ATP:n toimintaa aivokalvojen soluissa ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. Vetysulfidin on havaittu vasta melko hiljattain toimivan välittäjäaineena, eikä sen roolia kivun signaloinnissa ole juurikaan tutkittu. Sen vaikutusta aivokalvon kipuaistimuksen syntyyn ja ATP-välitteiseen kivun signalointiin ei tunneta. Väitöstutkimuksen päätavoitteena olikin tunnistaa ATP:n aiheuttamaan kipuaistimukseen osallistuvia aivokalvon solu- ja reseptorimekanismeja sekä sen vuorovaikutusta vetysulfidin aktivoimien signalointireittien kanssa.
Uutena havaintona todettiin, että ATP käynnistää kipuun johtavan nosiseptisen aktiivisuuden sekä rotan että hiiren kolmoishermoissa aivokalvolla, migreenikivun alkulähteellä. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että migreenikipu voimistuu nosiseptisen aktiivisuuden myötä. Lisäksi havaittiin, että ATP:n aiheuttama nosiseptinen aktiivisuus riippuu olennaisesti aivokalvon syöttösolujen aktivoitumisesta ja sitä seuraavasta serotoniinin vapautumisesta, joka puolestaan vahvistaa ATP:n vaikutusta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että vetysulfidilla on heikko, lyhytkestoinen kiihdyttävä vaikutus kolmoishermon hermosoluihin TRP-tyyppisten kanavien kautta.
ATP:n kipuvaikutus kolmoisjärjestelmässä voitiin tukahduttaa käyttämällä vetysulfidin luovuttajaa, natriumvetysulfidia. Vetysulfidi myös vähensi ATP-tasoja aivokalvoissa ja esti ATP:n aiheuttaman syöttösolujen aktivoitumisen. Tulosten perusteella vetysulfidilla on ennen tuntematon, kipua ehkäisevä rooli erityisesti ATP:n lisääntyneeseen vapautumiseen liittyvissä neuroinflammatiotiloissa. Vetysulfidituotannon edistäminen kolmoishermojärjestelmässä voikin tarjota uuden lähestymistavan migreenikivun hoitoon tai ehkäisyyn.
Kseniia Korolevan väitöskirja The mechanisms of ATP and hydrogen sulfide action on the trigeminal system of rat and mouse tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Opponentteina toimivat professori Petr Masliukov Jaroslavlin valtion lääketieteellisestä yliopistosta ja tohtori Alexander Gaydukov Moskovan valtionyliopistosta. Kustoksina toimivat professori Guzel Sitdikova Kazanin liittovaltion yliopistosta ja professori Rashid Giniatullin Itä-Suomen yliopistosta. Venäjänkielinen tilaisuus pidetään 23.9.2020 Kazanin liittovaltion yliopistossa Venäjällä ja sitä voi seurata verkossa.
Väittelijän kuva: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37780?encoding=UTF-8
Väitöskirja verkossa https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3461-1/
