Jo joka kolmannella suomalaisella aikuisella on rasvamaksa ja yhä useampi myös kuolee maksatautiin. – Tähän uhkaan pitäisi kunnolla havahtua, sillä tilanteen parantamiseksi on kyllä keinoja, sanoo Itä-Suomen yliopiston gastroenterologian professori Ville Männistö.
Miljoonan rasvamaksan maa
Männistöstä tuli syyskuussa Suomen toinen gastroenterologian professori. Uuden professuurin perustaminen Kuopioon oli hänen mukaansa hieno osoitus siitä, että maksasairaudet nähdään nyt tärkeänä haasteena ja tutkimuskohteena.
Muusta Länsi-Euroopasta poiketen Suomessa maksatautikuolleisuus on edelleen kasvussa. Tämä ilmeni Männistön ja kumppanien tutkimuksesta, jonka mukaan joka viides työikäisen miehen kuolema johtuu maksataudeista. – Ne ovat myös yleisin menetettyjen työkykyisten elinvuosien syy.
Maksan rasvoittumisen syynä ovat usein elintavat, varsinkin ylipaino, alkoholin käyttö tai molemmat, osin geenitkin. Rasvamaksa voi johtaa maksan tulehtumiseen, arpeutumiseen eli fibroosiin ja lopulta parantumattomaan kirroosiin. Se lisää myös maksasyövän riskiä. Ongelmallista on taudin eteneminen pitkälle oireettomana ja siten hoitamattomana. – 75 prosenttia maksakirrooseista todetaan vasta kun maksan toiminta alkaa jo pettää.
– Parasta olisi tietysti ennaltaehkäisy, mutta mitä aiemmin fibroosi löytyy, sitä paremmin hoito tepsii. Aktiivisella hoidolla taudin etenemistä voi jarruttaa ja fibroosi voi osin jopa palautua.
Varhaisempaa diagnostiikkaa tukee uusi suomalainen maksariskilaskuri, jolla voi laskea yksilöllisen riskin vaikealle maksapäätetapahtumalle, kuten maksakirroosista johtuvalle kuolemalle. Maksariskilaskuri löytyy Terveyskylän verkkosivuilta. – Laskuri olisi hyvä ottaa rutiinikäyttöön esimerkiksi työterveystarkastuksissa ja sen perusteella voi ohjata riskihenkilöt tarkempiin tutkimuksiin.
– Tekeillä oleva maksakirroosin Käypä Hoito -suositus tuo lisäapua tähän tautitaakkaan. Tänä syksynä alkanut maksahoitajien täydennyskoulutus myös parantaa sairaanhoitajien valmiuksia potilaiden ohjauksessa ja seurannassa.
Lihavan maksalle alkoholi on haitallisempaa
Niin sanottu metabolinen rasvamaksa liittyy vahvasti vyötärölihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään. – Tutkimuksemme mukaan vyötärönympärys ja vyötärö-lantiosuhde ennustavat painoindeksiä paremmin vaikean maksasairauden kehittymisen riskiä.
Lisäksi metaboliseen rasvamaksaan liittyy neljä kertaa suurempi vakavan taudin riski, jos myös käyttää runsaasti alkoholia. – Rasvamaksa miellettiin ennen paljolti joko lihavuuteen tai alkoholinkäyttöön liittyväksi tautityypiksi, mutta päällekkäisyyttäkin on.
Metabolisia riskitekijöitä tulisikin hoitaa myös alkoholiperäisessä taudissa ja alkoholia välttää myös lihavuuteen liittyvässä taudissa. – Maksan kannalta yksi alkoholiannos on vyötärölihavalle yhtä haitallinen kuin neljä alkoholiannosta hoikalle.
– Elämäntapoja on tunnetusti vaikea muuttaa eikä niistä pidä ihmisiä syyllistää, mutta onneksi jo viiden prosentin painonpudotus vähentää hyvin maksan rasvoittumista. Kymmenen prosentin pudotus alkaa vähentää jo tulehdusta ja fibroosiakin.
Rasvamaksaan on tulossa myös lääkkeitä, mutta kaikille niitä ei voi eikä kannata määrätä. – Osalla tauti etenee ja osalla jää vain rasvamaksaksi, mutta vieläkään ei täysin tiedetä miksi.
Muun muassa tätä Männistö pyrkii selvittämään sekä kansallisista että kuopiolaisista tutkimusaineistoista ja osana kansainvälisiä yhteishankkeita. Esimerkiksi KYSissä kerätty maksabiopsia-aineisto on auttanut valottamaan rasvamaksataudin geneettisiä riskitekijöitä. Itäsuomalaisten miesten maksaterveyttä seurataan osana laajempaa METSIM-tutkimusta. – Heille on viime aikoina tehty myös metaboliittiprofilointia, joka kertoo tarkemmin erilaisten aineenvaihduntareittien muutoksista rasvamaksataudissa.
Käynnistymässä on lisäksi uusi seurantatutkimus, johon kutsutaan maksakirroosia sairastavia poliklinikkapotilaita KYSistä. – Yhtenä tavoitteena on selvittää, paljonko taudin kulkuun voidaan todella vaikuttaa, kun hoito optimoidaan pienimpiä yksityiskohtia myöten.
Gastroenterologian erikoisala kattaa maksan lisäksi muutkin ruoansulatuselimistön sairaudet. – Alan isoihin haasteisiin kuuluu myös tulehduksellisten suolistosairauksien yleistyminen Suomessa. Alkavassa kansallisessa tutkimuksessa on määrä selvittää muun muassa niiden periytyvyyttä perheissä, liitännäissairauksia ja sitä, onko niiden esiintyvyydessä alueellisia eroja, Männistö kertoo.
Ville Männistö
Itä-Suomen yliopiston gastroenterologian professori 1.9.2024–
- LL 2008, Kuopion yliopisto
- Sisätautien erl 2015, LT 2016 ja gastroenterologian erl 2017, Itä-Suomen yliopisto
- Gastroenterologian dosentti 2021, Itä-Suomen yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
- Tutkimusjohtajan ja kliinisen tutkijan tehtävät, Itä-Suomen yliopisto, 2022–2024
- Gastroenterologian erikoistumiskoulutuksen vastuuhenkilö, Itä-Suomen yliopisto ja KYS, 2021–
- Post doc -tutkija, Academic Medical Center of Amsterdam, 2019–2020
- Erikoislääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, 2017–
- Kliininen opettaja, Itä-Suomen yliopisto 2013–2015 ja 2017–2019
Lisätietoja:
ville.mannisto@uef.fi, +358447175087, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/ville.mannisto/
