Itä-Suomen yliopistosta ehdokkaana on dosentti Karoliina Lummaan, vieraileva tutkija Kaisa Vainion, tutkijatohtori Aino Korrensalon, projektitutkija Tuomo Takalan ja professori Eeva-Stiina Tuittilan kirjoittama artikkeli.
Koneen Säätiö myöntää vuosittain Vuoden Tiedekynä -palkinnon tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti.
Tänä vuonna palkinto jaetaan suomenkieliselle ympäristöteemaiselle tieteelliselle artikkelille, joka on ilmestynyt vuosien 2021–2023 aikana. Esiraadin kuratoimalla ehdokaslistalla on seitsemän artikkelia, jotka edustavat eri tieteenaloja evoluutiobiologiasta kirjallisuuden tutkimukseen.
Vuoden Tiedekynä 2024 -voittaja ja 25 000 euron palkinnon saaja julkaistaan toukokuussa.
Vuoden Tiedekynä -ehdokkaat 2024
Tuomas Aivelo ja Jenni Lehtimäki: ”Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä”, Duodecim 137 (2021) 2135–2141.
Aivelo ja Lehtimäki esittelevät tutkimusnäyttöä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen merkityksestä, kun kyseessä on sairauksien ehkäisemisen tukeminen niin lääketieteessä kuin kansanterveystyössä.
Sanja Hakala, Jonna Kulmuni ja Heikki Helanterä: ”Evoluutio vaikuttaa muurahaisten tulevaisuudennäkymiin”, Luonnon Tutkija 126 (2023) 24–38.
Hakala, Kulmuni ja Helanterä käsittelevät artikkelissaan muurahaisyhteiskuntien perherakenteiden vaihtelua sekä taustalla vaikuttavia syitä ja vaihtelun aiheuttamia seurauksia.
Reeta Holopainen ja Tiia Kähärä: ”Jakaa eläinten kärsimykset ja haaveilla maailmasta ilman ihmisiä – Eläineettinen tematiikka Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -teoksessa”, Avain – Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20 (2023) 4–23.
Holopainen ja Kähärä hyödyntävät artikkelissaan ekokriittisistä ja ympäristöfilosofisista luentaa Eeva-Liisa Mannerin runoteoksen eläineettisen tematiikan tarkastelussa.
Sanna Karhu: "’Näimme kaiken omin silmin’: tappaminen teurastamoissa piilotettuna väkivaltana” teoksessa Tunteva tuote: kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa (toim. Taija Kaarlenkaski ja Otto Latva) (Vastapaino 2022) 301–326.
Karhu avaa teurastamoiden toiminnassa tapahtuvaa tappamisen näkymättömäksi tekemistä ja häivyttämistä niin suhteessa kuluttajiin kuin teurastamoiden sisäiseen toimintaan.
Karoliina Lummaa, Kaisa Vainio, Aino Korrensalo, Tuomo Takala ja Eeva-Stiina Tuittila: ”Itseksi puiden kanssa: Identiteettiä jäsentävät puut suomalaisessa nykyrunoudessa ja lempipuuaiheisessa verkkokyselyssä”, Elore 30 (2023) 34–58.
Lummaan, Vainion, Korrensalon, Takalan ja Tuittilan tutkimusaineisto valaisee, miten sekä lempipuuaiheiseen kyselyyn vastanneet ihmiset että suomalaiset nykyrunoilijat hyödyntävät kerronnassaan puita ja suhdettaan puihin kuvatessaan myös ihmisyyteen liittyviä teemoja.
Maarit Soukka: ”Puut mielen ja kielen maisemassa: Lyriikan puut osana 1950-luvun modernismikeskustelua”, Avain – Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 19 (2022) 6–25.
Soukka tarkastelee puiden paikkaa suomalaisessa kaunokirjallisuudessa sotienjälkeisellä ajalla. Modernismin aikana runouden puita on käsitelty ennen kaikkea suhteessa ihmiseen.
Tero Toivanen, Paavo Järvensivu ja Ville Lähde: ”Ekologisen jälleenrakennuksen haaste” teoksessa Talouskuri tuli Suomeen (toim. Janne Autto) (Vastapaino 2023) 117–241.
Toivasen, Järvensivun ja Lähteen ympäristövaltiotutkimukseen pohjaava artikkeli esittää, että ekologinen jälleenrakennus ja valtion tasolla harjoitettu talouskuri eivät voi kulkea sujuvasti käsi kädessä.
Lähde: Koneen Säätiön tiedote 9.4.2024
