Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut ensimmäistä kertaa suositukset kognitiivisten toimintojen heikkenemisen ja muistisairauksien ehkäisyyn. Karoliinisen instituutin, Itä-Suomen yliopiston ja THL:n professori Miia Kivipelto tutkimusryhmineen oli keskeisessä roolissa niiden valmistelussa. Kivipellon johtama Nordic Brain Network -tutkimusverkosto on tuottanut uraauurtavaa tutkimustietoa sekä Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskitekijöistä että sairastumiselta suojaavista tekijöistä.
WHO:n suosituksista tulee tärkeä työkalu niin terveydenhuollon ammattilaisille, valtioille, päättäjille kuin muillekin sidosryhmille muistisairauksia ehkäisevään työhön.
Lähes 50 miljoonaa ihmistä kaikkialla maailmassa sairastaa jotakin muistisairautta. Luvun odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, ellei löydetä keinoja estää tai viivästyttää muistisairauksien puhkeamista, hidastaa niiden etenemistä tai parantaa niitä. Muistisairauksien nopea yleistyminen aiheuttaa monille maille merkittävän sosiaalisen ja taloudellisen taakan. Nykyisillä lääkkeillä muistisairauksia ei voi parantaa eikä niiden kehittymistä pysäyttää, joten niiden ehkäisemiseen panostamista pidetään ratkaisevan tärkeänä.
Moniin Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskitekijöihin voidaan vaikuttaa. Näitä ovat elintavat, kuten ruokavalio ja fyysinen aktiivisuus, sekä verisuonitautien ja metabolisten sairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine ja kolesteroli sekä diabetes. Myös psykososiaalisilla tekijöillä, kuten mielekkäällä tekemisellä, sosiaalisilla suhteilla ja masennuksella on merkitystä. Arviolta vähintään 30 prosenttia Alzheimerin tautitapauksista johtuu näistä muokattavista riskitekijöistä ja olisi ehkäistävissä niihin vaikuttamalla.
Muistisairaudet on yleisnimitys useille eri sairauksille, jotka vaikuttavat muistiin, kognitiivisiin kykyihin ja käyttäytymiseen ja heikentävät merkittävästi kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista. Ikä on suurin muistisairauksille altistava riskitekijä, mutta muistisairaudet eivät kuitenkaan kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Muistisairaudet ovat tärkein toimintakyvyn vajauksia ja avuntarvetta aiheuttava tekijä vanhusväestössä. Muistisairaudet voivat kuormittaa merkittävästi paitsi sairastuneiden, myös heidän hoitajiensa ja läheistensä elämää.
Lisätietoja:
Professori Miia Kivipelto, Karoliininen instituutti, Itä-Suomen yliopisto, THL
P. +46 (0)73 99 409 22, email: miia.kivipelto@ki.se
WHO:n suositukset: Risk reduction of cognitive decline and dementia. WHO Guidelines