Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat saaneet yhteensä noin 750 000 euroa rahoitusta kuluvan vuoden alussa käynnistyviin, yksilöllistettyä lääketiedettä edistäviin tutkimushankkeisiin. Suomen Akatemia myönsi rahoituksen EU:n EP-PerMed-kumppanuusohjelman JTC2024 PMTargets -hausta, jonka tavoitteena on edistää entistä yksilöllisempää ja kohdennetumpaa sairauksien hoitoa ja seurantaa poikkitieteellisellä, kansainvälisellä yhteistyöllä. Toisena rahoittajana on Euroopan komissio.
Uusi merkkiaine voi kertoa Alzheimerin taudin verisuonimuutoksista
Professori Tarja Malm A. I. Virtanen -instituutista sai rahoituksen MedinAD-hankkeeseen, jossa tutkitaan aivoverisuonten haitallisia amyloidikertymiä Alzheimerin taudissa. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti MFG-E8-proteiinin pilkkoutuessa syntyvä amyloidi, mediini. Hankkeessa selvitetään, miten mediini myötävaikuttaa verisuonimuutoksiin Alzheimerin taudin hiirimalleissa. Lisäksi kartoitetaan mediinin ilmentymisen muutoksia sekä eläinmalleissa että Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden näytteissä. Mediinin havaitsemiseksi potilasnäytteistä kehitetään uusia mittausmenetelmiä.
– Tavoitteena on, että mediiniä voitaisiin käyttää merkkiaineena verisuonten amyloidimuutosten tunnistamiseksi Alzheimer -potilailla. Sen perusteella potilaita voitaisiin tulevaisuudessa ryhmitellä saamaan heille sopivinta hoitoa, esimerkiksi immunoterapeuttisia hoitoja, Malm kertoo.
Hankkeeseen osallistuu myös professori Ville Leinonen Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen yksiköstä.
Tavoitteena estää paksuntavan sydänlihassairauden kehittyminen
Professori Antti Poso farmasian laitokselta sai rahoituksen SARCOTAC-hankkeeseen, jossa etsitään keinoja estää paksuntavan sydänlihassairauden eli hypertrofisen kardiomyopatian kehittyminen henkilöillä, joilla on sairaudelle altistava TRIM63-geenimutaatio. Mutaatio aiheuttaa haitallisia muutoksia sydänlihassolun supistusproteiineihin, sarkomeereihin.
TRIM63-geenimutaatiota kantavien potilaiden luovuttamista soluista kehitetään hankkeessa heart-on-a-chip eli mikrosiruun yhdistetty sydänkudosmalli, jolla voidaan tutkia sekä geenimutaation että erilaisten hoitojen vaikutuksia. Toinen tavoite on suunnitella ja tuottaa niin sanottuja PROTAC-molekyylejä, joilla voitaisiin kohdennetusti hajottaa virheellisiä sarkomeeriproteiineja. Heart-on-a-chip-mallilla testataan, voiko niillä tehokkaasti estää paksuntavan lihassairauden kehittymistä tai jopa korjata jo syntyneitä tautimuutoksia. Toiveena on paitsi löytää merkittävä uusi lähestymistapa paksuntavan sydänlihassairauden hoitoon, myös luoda perustaa vastaaville ratkaisuille muihin sydän- ja verisuonitauteihin.
– Oman tutkimusryhmämme rooli hankkeessa on näiden uusien yhdisteiden suunnittelu tietokonemallinnuksen avulla sekä niiden valmistus, Poso kertoo.
Aineenvaihdunnan muutoksista uusia näkökulmia akuuttiin myelooiseen leukemiaan
Professori Merja Heinäniemi biolääketieteen yksiköstä sai rahoituksen MetaboTargetAML-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää verisyöpiin lukeutuvan akuutin myelooisen leukemian (AML) hoitoa. Tätä leukemian muotoa ei yleensä pystytä parantamaan, vaan useimmilla potilailla syöpä uusiutuu.
AML:ssa aineenvaihdunnan on havaittu usein muuttuvan taudin edetessä. Eri potilailla on lisäksi eroja syöpäsolujen ja niiden mikroympäristön, kuten ympäröivien immuunisolujen aineenvaihdunnassa. Mikroympäristön muutokset voivat edistää taudin etenemistä, joten niihin kohdistuvat hoidot voisivat myös hyödyttää potilaita.
Hankkeessa luodaan ensimmäistä kertaa akuutin myelooisen leukemian aineenvaihdunnan tiekartta, jossa kuvaillaan erilaisten syöpä- ja immuunisolujen aineenvaihduntaa ja vasteita lääkehoidoille. Sen pohjalta luodaan erilaisia tekoälymalleja tunnistamaan mahdollisia uusia hoitokohteita ja diagnostiikan merkkiaineita, jotka mahdollistaisivat entistä yksilöllisemmän hoidon.
