Kun kasvua hakeva pieni tai keskisuuri yritys huomaa tarvitsevansa lisäkoulutusta tai vaikkapa harjoittelijaa, ottaa hän usein yhteyttä alueen korkeakouluihin. Mutta entä jos yrittäjä ei itsekään tunne paikallisten korkeakoulujen koulutustarjontaa, saati niiden sisältöjä? Mistä löytää oikea tekijä tai kouluttaja ja keneltä kysyä lisätietoa?
Tähän ongelmaan rientää ratkaisijaksi YRIKE-hanke. Se on Itä-Suomen yliopiston sekä Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke, jonka tavoitteena on rakentaa kumppanuus- ja palvelumalli paikallisten korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön.
– Meille on tullut yrityksiltä viestiä, että paikalliset korkeakoulut tarjoavat heille palveluitaan osin päällekkäinkin. Lisäksi oikeanlaisia palveluita ja henkilöitä on välillä haastavaa löytää, eikä yrittäjillä ole tarkkaa käsitystä siitä, millaisia tietoja ja taitoja eri alojen opiskelijoilla on, kertoo Itä-Suomen yliopiston asiakkuuspäällikkö Arttu Taponen.
YRIKE-hankkeen ensimmäiset askeleet on nyt otettu, ja vajaan vuoden kestäneen kartoitus- ja taustoitustyön jälkeen on ensimmäiset työkalut yritysten tarpeita varten kehitelty. Niiden pohjalta syntyi Uutta kasvua -palvelu.
– Kartoitimme paikallisten yritysten tarpeet palvelua varten yhteistyössä Mainostoimisto Fabrikin kanssa pidetyissä palvelumuotoilun työpajoissa. Niissä esiin nousi kaksi selkeää tarvetta: työvoiman saatavuus ja tulevaisuuden työtaitojen kehittäminen. Näitä lähdemme nyt yhdessä taklaamaan.
Esiin on noussut kaksi selkeää tarvetta: työvoiman saatavuus ja tulevaisuuden työtaitojen kehittäminen.
Arttu Taponen
Asiakkuuspäällikkö
Headhunter löytää oikeat osaajat
Mukana hankkeessa on palvelumuotoilun osalta ollut myös suunnittelija Sanna Soppela Itä-Suomen yliopistosta. Hänen mukaansa taustatyötä tehdessä on haluttu muokata vanhoja ajatusmalleja uuteen uskoon.
– Yrityksillä on ollut tapana ottaa yhteyttä siihen yksikköön, mistä he ovat ajatelleet yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa apua löytyvän. Aina yhteydenotto ei ole osunut kohdilleen, ja haku on saattanut tyssätä siihen.
Etenkin kun kyse on kolmesta eri korkeakoulusta, ei voida olettaa, että yrittäjät automaattisesti tietäisivät, mistä yksiköstä esimerkiksi harjoittelijaksi sopivaa henkilöä kannattaisi ensisijaisesti lähteä etsimään.
Niinpä avuksi luotiin yhteinen Headhunter-palvelu – tai kuten hankkeessa työskentelevät itse sitä kuvaavat: korkeakoulujen yhteinen kätilöintipalvelu.
– Se on hyvin konkreettinen ja henkilökohtainen palvelu kehittymishaluisen yrityksen ja harjoittelupaikkaa tai lopputyöaihetta hakevan korkeakouluopiskelijan välillä, kuvailee Soppela.
Yrityksen tehtävänä on määritellä mahdollisimman tarkkaan, mihin yrityksensä kehittämistarpeeseen hän korkeakoulutettua osaajaa tarvitsee. Sen jälkeen kukin kolmesta korkeakoulusta ottaa vastuulleen etsiä omista opiskelijoistaan yritykselle kolme toiveet täyttävää potentiaalista ehdokasta.
– Eikä haitaksi ole, vaikka ehdokkaita tulisi samaan aikaan useammasta oppilaitoksesta. Meistä se on vain positiivinen asia, sillä niin yrityksellä on enemmän valinnanvaraa, täydentää tutkimusapulainen Elisa Ylimäki.
Headhunter-palvelu tuo jo olemassaoleviin työnhakuportaaleihin ja suoriin kontakteihin lisäarvoa niin, että palvelun kautta selvitetään perinpohjin yrityksen todellinen kehittämisen kohde ja tarve.
– Näin voimme löytää parhaan osaajan juuri halutun osa-alueen kehittämiseen. Opiskelija ei aina löydykään siitä yksiköstä, joka tulee ensimmäisenä mieleen, vaan se oikea osaaja sattuu joskus löytymään sellaiselta alalta, jota ei olisi alun perin tullut ajatelleeksikaan, Ylimäki kertoo.
Tarpeisiin vastaavaa koulutusta
Toinen selkeä tarve Itä-Suomen alueen yrittäjillä on työtaitojen kehittäminen. Pk-yrityksillä ei ole taustallaan suuria HR-koneistoja tai muuten aikaa ja resursseja vaativia koulutusmahdollisuuksia. Silti pienetkin firmat tarvitsevat lisäkoulutusta pysyäkseen ajan hermolla.
– Samaan aikaan taas paikallisissa oppilaitoksissa mietitään, mikseivät alueen yritykset käytä osaamisensa kehittämisessä korkeakoulujen palveluita. Eli jostain syystä tarve ja palvelu eivät kohtaa, Taponen summaa.
Tätä ongelmaa varten on nyt luotu muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaavat koulutukset. Yrityksille suunnattujen kyselyiden perusteella tunnistettiin työelämän teemoja, joihin koulutusta erityisesti tällä hetkellä kaivataan. Esiin nousivat esimerkiksi stressinhallinta, itsensä johtaminen ja vuorovaikutus.
– Ensimmäiseksi tarjoammekin nyt kolmen korkeakoulun kesken stressinhallintakoulutuksen, jossa käytetään kunkin oppilaitoksen parhainta asiantuntemusta. Yritykset voivat sitten poimia kokonaisuudesta ne osat, jotka tuntuvat kiinnostavilta ja tarpeellisilta juuri heille, Taponen kuvailee.
Kun yrityksestä on mukana yksikin osallistuja, oppilaitokset lähtevät johdattamaan aktiivisesti asiakkuutta syvemmälle ja laajemmalle.
– Tavoitteena on hankkia joko lisää ihmisiä koulutuksiin tai sitouttaa sama ihminen yhä monipuolisemmin teemaan sisälle, kertaa Soppela.
Vaihtuvien teemojen ympärille pyritään luomaan paikallinen ilmiö koulutusten lisäksi. Esimerkiksi stressinhallinnan ympärille voidaan rakentaa tietoiskuja ja aamukahvitapahtumia tai vaikkapa asiantuntija-artikkeleita omiin kanaviin ja muuhun mediaan.
– Näin laajennamme pidemmällä aikavälillä uuden kasvun teemaa – sen alle voidaan tuoda loputtomasti uusia aiheita samaa tahtia työelämän kehityksen ja esiin nousevien uusien tarpeiden kanssa, Soppela tiivistää.
Palvelut laajenevat
Kun Headhunter- ja koulutuspalvelu ovat lähteneet käyntiin, on konseptia tarkoitus yhä laajentaa.
– Tavoitteenamme on, että Uutta kasvua -palvelu tarjoaisi yrityksille yhden helposti löydettävän väylän korkeakoulujen palveluihin, YRIKEläiset summaavat.
Palveluiden tavoitteena on edelleen tarjota yrityksille niiden tarpeisiin kohdennettua osaamista sekä löytää niille tulevaisuuden osaajia omalta alueelta.
– Seuraava askel yhteistyökuvioissamme on tarjota yrityksille mahdollisuus hyödyntää korkeakoulujen infraa ja laitteistoja sekä tutkimuksellista osaamista. Siitä kerromme lisää vähän tuonnempana.
