Sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aihe on pienten lasten äitien ryhmien väliset kontaktit ja arkinen segregaatio etnisesti moninaisilla asuinalueilla. Tutkin maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten pienten lasten äitien arkisia ryhmien välisiä kohtaamisia ja sitä, kuinka etnisten ryhmien välinen erillisyys eli segregaatio rakentui heidän arjessaan. Kontaktitutkimuksen perinteeseen liittyvän tutkimuksen aikana kävi ilmi, että äitien keskinäiset ryhmien väliset kontaktit olivat vähäisiä silloinkin, kun niihin olisi ollut tilaisuus. Tutkimukseni keskittyykin vähemmistöryhmän äitien tärkeäksi nostamiin arjen kohtaamisiin, jotka olivat usein lyhyitä kontakteja julkisessa tilassa tai kohtaamisia varhaiskasvatuspalveluiden työntekijöiden kanssa. Lisäksi tarkastelen pienten lasten äitien ryhmien välistä segregaatiota arjen ympäristössä eli leikkipuistoissa.
Aihetta on tärkeää tutkia, koska ryhmien välisten positiivisten kontaktien tiedetään vaikuttavan myönteisesti asenteisiin ulkoryhmää kohtaan. Lisäksi vanhempien asenteilla ja kontakteilla on yhteys heidän lastensa asenteisiin ja kontakteihin. Monet äidit myös kokevat yksinäisyyttä ja tarvetta sosiaalisiin kontakteihin pikkulapsiaikana. Etnisesti moninaisilla asuinalueilla olisi periaatteessa mahdollista, että äitien väliset kohtaamiset ylittävät ryhmärajoja ja näin tukisivat sekä ryhmäsuhteiden kehittymistä että elämäntilanteeseen liittyvää vertaissuhteiden tarvetta. On tärkeää ymmärtää, millaisia ryhmien välisiä kontakteja äitien arjessa todella muodostuu, miten ne koetaan ja ymmärretään sekä miten arkinen segregaatio rakentuu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni osoittaa, että arjessa tapahtuvat merkittäväksi koetut kohtaamiset ovat moninaisia. Tarkastelin väitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa sellaisia vähemmistöryhmän eli maahanmuuttajataustaisten äitien kokemia ryhmien välisiä kontakteja, joissa heidän lapsensa oli mukana. Tällainen triadinen eli kolmenkeskinen kohtaaminen oli laadullisesti erityinen kontaktin muoto, johon vaikuttaa vuorovaikutustilanteen osallistujien keskinäinen side eli äitiys, ja siihen liittyvät vastuut. Kolmenkeskisessä kontaktitilanteessa suora ja epäsuora vuorovaikutus voivat vaihdella saman tilanteen sisällä.
Väitöskirjan toinen osatutkimus oli etnografinen tutkimus arkisesta segregaatiosta leikkipuistoissa. Tutkimuksessa havaittiin, että ryhmien välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta määrittävät normit rakensivat ja ylläpitivät äitien ryhmien välistä erillisyyttä sekä ajassa että tilassa. Suuren osan vuotta ryhmät eivät viettäneet aikaa leikkipuistossa samaan aikaan. Kesäaikaan kun ryhmät kävivät leikkipuistoissa samaan aikaan, ne silti väistelivät kohtaamisia ja viettivät aikaa oman ryhmänsä kesken.
Kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka vähemmistöryhmän äidit kuvasivat ryhmien välisiä kontaktejaan varhaiskasvatuksen suomalaistaustaisten työntekijöiden kanssa ja kuinka valta sekä toimijuus rakentui heidän puheessaan. Tutkimuksessa havaittiin, että epätasa-arvoisen valtasuhteen lähde – eli kuvaus siitä, perustuiko työntekijän valta institutionaaliseen rooliin vai ryhmähierarkiaan – jäi usein epäselväksi. Tällöin myös epäreilun valtasuhteen kyseenalaistaminen oli hankalampaa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat voivat hyödyntää tuloksia, kun he kehittävät perheille suunnattuja palveluita, jotka huomioisivat paremmin eri ryhmät ja niiden välisen vuorovaikutuksen. Esimerkiksi joustavampi käsitys hyvästä vanhemmuudesta ja siihen liittyvistä aikatauluista voisi edistää eri ryhmien hakeutumista palveluihin. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin arjen pienten kohtaamisten merkitys. Suomalaistaustaiset työntekijät voivat toimia sekä kontakteina valtaväestöön, että ryhmien välistä vuorovaikutusta tukevina esimerkkeinä kaikille palveluiden käyttäjille. Myös työntekijöiden taustojen moninaisuus tarjoaisi lisää mahdollisuuksia ryhmien kohtaamisiin. Kun ryhmien välistä vuorovaikutusta on vain vähän, jopa lyhyet kohtaamiset julkisessa tilassa voivat muodostua merkityksellisiksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani perustuu laadulliseen aineistoon, jonka keräsin etnografisin menetelmin kahdella etnisesti moninaisella asuinalueella Helsingissä 2018–2020. Aineisto käsittää 11 kuukautta osallistuvaa havainnointia asuinalueilla sekä 24 suomalais- ja maahanmuuttajataustaisen pienen lapsen äidin seurantahaastattelut, jotka toteutettiin kolme kertaa vuoden aikana.
Väitöskirjani osatutkimuksissa on käytetty eri analyysimenetelmiä. Kaksi osatutkimusta perustuu maahanmuuttajataustaisten äitien haastatteluihin. Haastattelupuhetta analysoitiin refleksiivisellä teema-analyysilla sekä kriittisen diskursiivisen psykologian lähestymistavalla. Kolmas artikkeli perustuu havainnointiaineistoon sekä kaikkien osallistujien haastatteluihin, joiden pohjalta analysoitiin etnografisesti äitien ryhmien välistä segregaatiota tilassa ja ajassa.
Väitöskirja on osa professori Eerika Finellin johtamaa MAMANET-tutkimushanketta, jossa tutkimme laadullisin ja määrällisin menetelmin pienten lasten äitien ryhmien välisiä ja ryhmien sisäisiä kontakteja Helsingin asuinalueilla.
YTM Paula Paajasen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Intergroup relations in multiethnic neighborhoods: Informal segregation and everyday contact among mothers of young children tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori John Dixon (Open University, United Kingdom) ja kustoksena professori Eerika Finell Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Paula Paajanen, paula.paajanen(at)uef.fi