Sosiaalityön alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe?
Väitöskirjassa tutkitaan sosiaalityön ammatillista työkulttuuria maaseudulla ja kaupungissa. Tutkimuksen tavoitteena on sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin tunnuspiirteitä tarkastelemalla tuoda näkyväksi sosiaalityön asemoituminen suhdeperustaisena sosiaalityönä maaseudulla ja kaupungissa. Tutkimuksessa syvennytään pragmaattisen sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin tarkasteluun suhdeperustaisen asiakasprosessin avulla.
Tutkimuksen teoreettiskäsitteellinen tausta kytkeytyy suhdeperustaiseen sosiaalityöhön. Sosiaalityöntekijät, kuten muutkin ammattilaiset, sisäistävät käytännön työssään siihen liitettävät arvot, käyttäytymisnormit ja erilaiset symbolit. Käytännössä asiakasprosesseissa ja -suhteissa sosiaalityöntekijät määrittävät ja todellistavat erilaisia sosiaalityön kulttuurisia käytäntöjä. Kulttuurinen tieto ulottaa itsensä toimijoiden ja heidän verkostoidensa sekä asiakkaiden ja yleisön uskomuksiin ja käyttäytymiseen. Sosiaalityön ammatillisella työkulttuurilla on merkitystä muun muassa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin, palveluiden laatuun sosiaalityössä sekä sosiaalityön ammatilliseen kehittymiseen. Tutkimus on ajankohtainen puheenvuoro mittavan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäuudistuksen aikakaudella.
Uskotaan, että historiallinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäuudistus mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollolle tulevaisuudessa uudenlaisia toimintatapoja ja uudenlaista ammatillista työkulttuuria asiakkaiden parhaaksi. Muutokset myös haastavat sosiaalityötä tieteenä, ammatillisesti ja yhteiskunnallisena vaikuttamistyönä monitoimijaisessa ympäristössä. Suomessa sosiaalityötä tehdään maantieteellisesti ja alueellisesti erilaisissa ympäristöissä maaseudulla ja kaupungeissa.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sosiaalityön organisoimisessa ja sosiaalityöntekijöiden toiminnassa on alueellisia ja paikallisia eroja ja että asiakkuuksiin liitettävät pääasialliset sosiaaliset ongelmat eroavat toisistaan eri paikkakunnilla. Huomio on kiinnitetty maaseutuistumisen ja kaupungistumisen tuottamien sosiaalisten ja kulttuuristen tilojen rakentumiseen maaseudulle ja kaupunkiin. Toisin sanoen, maaseutuistumisen ja kaupungistumisen muutostendenssit tuottavat maaseuduille ja kaupunkeihin erilaisin indikaattorein kuvattavia alueellisia ja paikallisia hyvinvoinnin eroja, mutta myös erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia piirteitä, jotka liittyvät esimerkiksi työ- ja koulutusmahdollisuuksiin.
Sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin tarkastelu kontekstuaalisesti on jäänyt tutkimukselliselle katvealueelle. Sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin ymmärtäminen ja käsitteellistäminen auttaa kehittämään alan ammatillista työkulttuuria. Näin voidaan myös kehittää tutkittuun tietoon perustuvaa sosiaalityötä maaseutu- ja kaupunkikonteksteissa. Sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin analysoimiselle, käsitteellistämiselle ja tulevaisuuden näkymien jäsentämiselle on tarvetta myös sen vuoksi, että ammatillinen työkulttuuri ilmentää ammattialan työkäytänteitä, periaatteita ja arvoja. Näiden myötä rakennetaan sosiaalityön asiantuntijuutta ja tulevaisuuden tavoitteita.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Kirjallisuuskatsauksessa saatujen tulosten perusteella sosiaalityön ammatillista työkulttuuria ilmentävät pohjoismaisessa sosiaalityön tutkimuksessa sosiaalityöntekijän käytännöt, asiakkaan toimijuuden vahvistaminen ammatillisissa käytännöissä, organisaation toiminta ja politiikkasuhteen rakenteet. Teemahaastattelujen analyysin tulokset osoittavat, että sosiaalityön ammatillista työkulttuuria ilmentävät maaseudulla ja kaupungissa organisatoristen reunaehtojen varaan rakentuva ammatillinen työkulttuuri, sosiaalisten suhteiden varassa rakentuva ammatillinen työkulttuuri ja kulttuurisissa käytännöissä rakentuva tilanteittainen ammatillinen työkulttuuri.
Organisatoristen reunaehtojen varaan rakentuva ammatillinen työkulttuuri on tunnusomaista kaupungissa ja sosiaalisten suhteiden varassa rakentuva ammatillinen työkulttuuri vastaavasti maaseudulla. Kulttuurisissa käytännöissä rakentuvaa tilanteittaista ammatillista työkulttuuria on tunnistettavissa sekä maaseudulla että kaupungissa. Suhdeperustaista sosiaalityötä asemoivat sosiaalityön ammatillinen perinne, sosiaalityöntekijän pääasiasialliset tietämisen ja toimimisen tavat, erilaisten suhteiden tunnusomaisuus maaseutu- ja kaupunkikonteksteissa ja ammatillisissa työkulttuureissa, pragmaattisessa sosiaalityössä hyödynnettävät pääasialliset resurssit maaseudulla ja kaupungissa sekä sosiaalityön ammattieettiset kysymykset.
Tutkimuksessa jäsennetään sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin tunnusomaisia piirteitä työntekijän rooleista, asiakasprosessista ja -suhteesta, ammatillisen työkulttuurin keskeisistä ohjaavista normeista sekä kontekstin merkityksestä. Lisäksi tutkimuksessa on jäsennetty suhdeperustaisen sosiaalityön asemoitumista sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin mallin perusteella.
Tutkimuksessa on perehdytty kattavasti aikaisempaan sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin tutkimukseen. Suhdeperustainen sosiaalityö teoreettiskäsitteellisenä lähtökohtana tuo näkyväksi sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin piirteitä. Lisäksi sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin ymmärtäminen kontekstuaalisesti tuo näkyväksi yhtäläisyyksiä ja eroja sosiaalityön ammatillisessa työkulttuurissa maaseudulla ja kaupungissa. Organisatoristen reunaehtojen varaan rakentuvassa ammatillisessa työkulttuurissa ohjaava normi on resurssiniukkuus, tässä ammatillisessa työkulttuurissa asiakasprosessi näyttäytyy vaiheittaisena ja teknisenä. Sosiaalisten suhteiden varassa rakentuvassa ammatillisessa työkulttuurissa ohjaava normi on vuorovaikutus, asiakasprosessi rakentuu neuvotteluissa. Kulttuurisissa käytännöissä rakentuvan tilanteittaisen ammatillisen työkulttuurin ohjaava normi on epäselvyys. Tässä ammatillisessa työkulttuurissa asiakasprosessi on epäselvä tai sitä ei ole. Muun muassa nämä kulttuuriset piirteet ilmentävät laajemminkin esimerkiksi sosiaalityöntekijän tietämisen ja toimimisen tapoja, kontekstuaalisuutta, erilaisia suhteita ja ammattieettisiä kysymyksiä. Pragmaattinen sosiaalityön ammatillinen työkulttuuri voidaan täten kytketä osaksi laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kysymyksiä. Näihin kysymyksiin sosiaalityö yhteiskuntatieteellisenä asiantuntijuutena on velvollinen ja oikeutettu ottamaan kantaa niin tutkimuksessa, sosiaalityön kehittämisessä kuin käytännön työssäkin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tulokset tekevät näkyväksi sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin tunnuspiirteitä aiemman tutkimuksen ja suhdeperustaisen asiakasprosessin näkökulmasta. Tutkimus vahvistaa suhdeperustaisen sosiaalityön teoreettiskäsitteellisiä mahdollisuuksia sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin tarkastelussa. Lisäksi tutkimustulokset tuovat näkyväksi kontekstuaalisuuteen liittyviä tekijöitä maaseudulla ja kaupungissa. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi sosiaalityön käytännöissä, sosiaalityön koulutuksessa, sosiaalityön ammattietiikkaan liittyvässä tutkimuksessa, johtamisessa ja yhteiskunnallisesti erilaisten kontekstien välisten erojen havaitsemisessa liittyen sosiaalityöhön sekä sosiaalipalveluihin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus kiinnittyy laadulliseen metodologiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimuksessa tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus pohjoismaisesta sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin tutkimuksesta ajalta 2010–2021 (n=24). Aineiston analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Lisäksi tutkimuksessa teemahaastateltiin sosiaalityöntekijöitä (n=20) ja sosiaalityön asiakkaita (n=14). Empiirisen aineiston analyysimenetelmänä on teoriaohjaava dialoginen teemoittelu. Analyysissa käytettiin hermeneuttista lähestymistapaa. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineiston tuloksia hyödynnettiin toisen tutkimuskysymyksen aineiston analyysissa ja kolmanteen tutkimuskysymykseen vastattiin yhdistäen ensimmäisen ja toisen tutkimuskysymyksen aineistot ja niistä saadut tulkinnat.
YTM Terhi Myllerin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja ”Sosiaalityön ammatillinen työkulttuuri suhdeperustaisena sosiaalityönä maaseudulla ja kaupungissa” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 11.11. klo 12.00 alkaen Metria-rakennuksen salissa M100. Vastaväittäjänä toimii YTT, dosentti, yliopistonlehtori Jari Lindh Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Aini Pehkonen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Terhi Myller, terhimy(at)uef.fi