Yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tarkastelen filosofiaa ja yhteiskuntamaantiedettä yhdistelevässä väitöstutkimuksessani arvolatautuneita tilallisia käsityksiä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten olinpaikasta sekä suomalaisten vastuun rajoista, jotka niin sanottu pakolaiskriisin nosti esiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimukseni lähtökohta on havainto siitä, että maahanmuuttokeskustelu pakkosiirtolaisista valottaa osaltaan liberaalin maailmanjärjestyksen murrosvaihetta. Tässä murroksessa käsitykset rajapolitiikasta, kansainvälisten sopimusten auktoriteetista, ylirajaisesta vastuusta ja ihmisoikeuksista hajaantuvat voimakkaasti.
On tärkeä tutkia yhteiskunnallisesti aktiivisten suomalaisten moraalimaantietoa, koska he ovat motivoituneita vaikuttamaan Suomen moraalimaantieteeseen eli tilallisiin normeihin. Moraalimaantieteellinen konflikti luo yhteisöön jännitettä, joka voi koetella sen yhteenkuuluvuutta. Liberaalin oikeusvaltion kriisinkestokyvyn kannalta on oleellista tietää, millaisia sisäisiä muutospaineita sen periaatteita kohtaan esiintyy ja millaisista lähtökohdista yhteisymmärrystä mahdollisesti koetetaan löytää.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni paljasti, että niin sanottu pakolaiskriisi aktivoi kolmenlaisia moraalimaantiedollisia kokonaisuuksia: vahvaa kommunitarianismia, heikkoa kosmopolitanismia ja vahvaa kosmopolitanismia. Tutkimuksessani määrittelen kommunitarismin paikallisyhteisön kollektiivisia etuja ajavaksi aatteeksi ja kosmopolitanismin globaalin yhteisön yksilöiden yhdenvertaisia oikeuksia edistäväksi aatteeksi.
Tutkimuksessa havaitut ryhmät olivat erimielisiä erityisesti rajojen läpäisevyydestä, rajoja säätelevän auktoriteetin lähteestä, normatiivisesti tärkeistä yhteisöistä ja oikeudenmukaisuuden kohteesta. Maantieteellisesti moraalinen kosmopolitanismi oli jonkin verran vahvempaa pääkaupunkiseudulla kuin Pohjois-Karjalassa. Lisäksi moraalisten kommunitaristien ja kosmopolitanistien maantieteellinen tietoisuus ja siitä kumpuavat vaatimukset valtiollisen tilan oikeudenmukaisesta järjestyksestä erosivat merkittävästi toisistaan.
Moraalimaantiedettä tutkimalla pystytään tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti sitä, miten ihmiset jäsentävät normatiivisesti maantieteellisten yhteisöjen välisiä suhteita. Moraalimaantiede ottaa vakavasti ideologisen konfliktin, joka koskee tilan sosiaalista järjestystä. Uutena näkökulmana se täydentää yhteiskuntatieteellistä keskustelua hallitsevaa turvallistamisen viitekehystä ja tarjoaa kiinnostavia jatkotutkimuksen suuntia. Kiinnostavaa on muun muassa se, miten moraalimaantiede, siirtolaisten geopoliittinen välineellistäminen ja monikriisin aikaa hallitseva olemisen epävarmuus kietoutuvat yhteen. Moraalimaantieteen käsitteitä voidaan myös soveltaa muiden tilallisten arvokonfliktien tutkimuksessa, kuten kaupunkitilan käyttöön liittyvien ristiriitojen kuvaamisessa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti opetuksessa. Toisella asteella tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa filosofiassa ja yhteiskuntaopissa, kun tarkastellaan maahanmuuttoon liittyviä arvokonflikteja ja eurooppalaisen pakolaispolitiikan historiallista kehitystä. Tämän lisäksi tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty yliopistoissa globaaleiden muuttoliikkeiden opetuksessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Halusin väitöstutkimuksessani selvittää, miten pakolaiskriisin esiin nostamia moraalimaantiedollisia kokonaisuuksia voidaan kuvata, onko hallitsevan moraalimaantieteen välillä eroja pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Karjalan välillä ja miten ihmiset perustelevat, että pakkosiirtolaiset ovat väärässä tai oikeassa paikassa. Pakkosiirtolaisia koskevaa moraalimaantietoa kuvaillakseni haastattelin poliittisesti aktiivisia kansalaisia saadakseni rikasta empiiristä tietoa ihmisten normatiivisista tilallisista näkemyksistä. Kartoitin moraalimaantieteen alueellisia eroja keräämällä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia koskevia mielipidekirjoituksia Helsingin Sanomista ja Karjalaisesta. Lehdet toimivat lukijakuntiensa alueellisten keskittymien viitteinä. Haastattelu- ja mielipidekirjoitusaineiston pohjalta selvitin, millaisia perusteluja pakkosiirtolaisten oikeassa tai väärässä paikassa olemisesta esitetään. Analysoin aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluaineiston analyysissa hyödynsin Michael Zürnin ja Pieter de Wilden kommunitarismin ja kosmopolitanismin ideaalityyppistä viitekehystä ja mielipidekirjoitusaineiston analyysissa puolestaan Robert Sackin teoreettista viitekehystä paikan moraalisista hyveistä.
YTM Tuulia Reposen yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja Moral communities in conflict: what do claims about forced migrants tell about Finnish moral geographies? tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Tim Cresswell Edinburgin yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Paul Fryer Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Tuulia Reponen, tuulia.reponen(at)uef.fi