Ympäristöoikeuden alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Luonnonvarakonflikteja on tärkeä tutkia, koska pitkittyneet ja jumiutuneet konfliktitilanteet voivat estää järkevän luonnonvarapolitiikan toteuttamisen. Oikeus, esimerkiksi luonnonsuojelua koskeva sääntely, on usein kietoutunut osaksi luonnonvarakonflikteja. Oikeudellisten reunaehtojen ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tunnistaminen edellyttää asiantuntijatietoa, jota konfliktin osapuolilla ei aina ole, toteaa yhteiskuntatieteiden tohtori, hallintotieteiden maisteri Outi Ratamäki väitöstutkimuksessaan.
Luonnonvaroihin liittyvissä konflikteissa oikeudellinen sääntely, politiikka ja konfliktin osapuolten arkikokemukset nivoutuvat toisiinsa. Jos näiden ulottuvuuksien välistä suhdetta konfliktissa ei analyyttisesti eritellä, voi konfliktin osapuolten olla vaikea hahmottaa toimivia väyliä, ratkaisukeinoja ja prosesseja tavoitteidensa saavuttamiseen tai konfliktin hallintaan.
– Voi olla, että osapuolet asettavat liian suuria toiveita oikeudellisiin ratkaisukeinoihin tai toisaalta eivät hahmota, mihin seikkoihin on syytä hakea ratkaisua muilla kuin oikeudellisilla keinoilla.
Oikeuden rooli osana konfliktia ei tarkoita vain konfliktin ratkaisua tuomioistuimissa. Oikeus on kietoutunut osaksi konfliktista asetelmaa ja on osa luonnonvaroihin kytkeytyviä arvojärjestelmiä. Ratamäen mukaan oikeuden tulkkeja tarvitaan jo konfliktin ennaltaehkäisyn vaiheessa sekä konfliktin hallinnassa. Sääntelyn tulkinta, tulkinnan perustelut ja sääntelyn toimeenpanon eri vaihtoehtojen pohdinta tulisi entistä vahvemmin räätälöidä osaksi konfliktien hallintaa.
Konfliktien ytimessä ovat usein erilaiset tarpeet ja intressit, jotka kytkeytyvät eettisiin ja moraalisiin arvoihin. Käytännön ratkaisujen löytyminen konfliktiin voi estyä, jos arvokeskusteluissa jumiudutaan.
– Konfliktin hallinta ja ymmärtäminen saattaa edellyttää avoimempaa keskustelua siitä, millaisia arvoasetelmia oikeusjärjestelmiin, politiikkoihin ja konfliktin osapuolten ryhmittymiin yhteiskunnan eri tasoilla on kerrostunut. Erityisesti tarvitaan legitimiteettikeskustelua eli keskustelua erilaisten arvoasetelmien oikeutuksesta ja hyväksymisenarvoisuudesta, Ratamäki toteaa.
Hänen mukaansa luonnonvarojen ja eläinten hyödyntämisen tai suojelun oikeutuksesta käytävä yhteiskunnallinen keskustelu on haastava asia ja vaatii keskusteluun osallistujilta dialogisia taitoja ja tahtoa.
– Konfliktikeskustelu, jossa osapuolet ajavat vain omia intressejään ei ole aito normatiivinen legitimiteettikeskustelu, vaan hyväksymisenarvoisuudesta tulisi keskustella refleksiivisesti ja egoistisesta näkökulmasta luopuen.
Konflikteihin liittyy usein myös hyvinvointivaikutuksia. Konfliktin osapuolten ja osapuoliksi työnsä puolesta joutuneiden viranomaisten ja tutkijoiden hyvinvointi voi olla koetuksella. Riitaisuus ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset saavat aikaan kielteisiä emootioita, jotka saattavat eskaloitua myös laittomina tekoina.
YTT, HTM Outi Ratamäen ympäristöoikeudenoikeuden alaan kuuluva väitöskirja Luonnonvaraoikeudelliset konfliktit ja legitimiteetti – Koettu, tulkittu ja päätelty hyväksymisenarvoisuus tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 8.4.2022 klo 12 salissa AU100. Väitöstä voi seurata myös striimattuna netistä. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Kumpula Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Outi Ratamäki, 050 465 1592, outi.ratamaki(at)uef.fi