Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Kestävyys ja vastuullisuus ovat keskeisenä periaatteena myös yliopiston kampusten kehittämisessä.
Yliopisto toimii kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kahdella tasolla: tiedeyhteisönä vahvan tutkimuksen ja tutkittuun tietoon perustuvan koulutuksen ja sen vaikuttavuuden kautta, sekä työyhteisönä arjen toiminnan tasolla. Kehitämme kampuksia ja toimintoja tavoitteena pienentää toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.
Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä. Matka kohti tavoitetta aloitettiin mittaamalla lähtötason hiilijalanjälki, ja laskenta tehdään vuosittain.
Yliopiston hiilijalanjälki vuosina 2019-2023
Yliopiston uutisia kestävästä kehityksestä, ympäristöstä ja luonnonvaroista
-
Kriittinen katse kestävyyssiirtymään
18.12.2024
Kestävä yliopisto
Itä-Suomen yliopisto on määritellyt kestävän kehityksen yhdeksi yliopiston toimintaperiaatteeksi. Kestävä kehitys kattaa Itä-Suomen yliopistossa kaikki sen ulottuvuudet: ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden. Toimintaamme ohjaavat myös yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevat periaatteet ja edistämme avoimuutta ja vastuullisuutta myös viestinnässämme.
Kestävyys ja vastuullisuus kuuluvat osaksi yliopiston strategiaa sekä toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmää. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ryhmä koordinoi yliopiston kestävän kehityksen toimintaa.
Yliopistomme keskeisimmät ympäristövaikutukset liittyvät energian kulutukseen, liikkumiseen, ruokaan ja lajitteluun.
Teemme jatkuvasti toimenpiteitä yhdessä yliopiston yhteistyötahojen ja muiden toimijoiden kanssa toimintamme ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ohessa on esimerkkejä toiminnasta ja toimenpiteistä.
Kahdeksan askelta kestävään yliopistoon
Itä-Suomen yliopisto pyrkii hiilineutraaliksi ensisijaisesti välttämällä ja vähentämällä syntyvien päästöjen määrää. Jäljelle jäävien päästöjen kompensointiin pyritään löytämään mahdollisimman luotettava tapa.
Itä-Suomen yliopiston kampukset ovat moderneja, energiatehokkaita ja tilankäytöltään toimivia. Itä-Suomen yliopisto osallistuu aktiivisesti kiinteistöjen kehittämiseen yhdessä Suomen yliopistokiinteistöjen kanssa.
Ensimmäiset aurinkopaneelit Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle kesällä 2016.
Melania-rakennuksen katolla on 78 kappaletta. Yliopistolla on tehty myös aurinkopaneelien potentiaalikartoitus paikoista, joihin aurinkopaneeleita voisi jatkossa sijoittaa kampuksille.
Yliopiston käyttämä sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä.
Itä-Suomen yliopiston käyttämä sähkö on ollut vuodesta 2018 alkaen 100-prosenttisesti uusiutuvalla energialla tuotettua. Yliopiston käyttämästä uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä 48,9 prosenttia on vesivoimalla, 49,6 prosenttia bioenergialla ja 1,6 prosenttia tuulivoimalla tuotettua.
Yliopiston kiinteistöllä on otettu myös vuoden 2020 alusta käyttöön kysyntäjouston hyödyntäminen sähköverkossa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistamissa laitteissa sekä järjestelmissä. Kysyntäjoustolla mahdollisestaan vihreän energian käyttöä ja uusiutuvien energioiden käytön kasvattamista kiinteistöllä sekä pienennetään kiinteistöistä syntyvää hiilijalanjälkeä.
LED-valaistuksella ja valaistuksen säädöllä energiansäästöjä.
LED-valaistusinvestointeja on toteutettu useissa yliopiston kampusten rakennuksissa sekä pihavalaistuksessa. Käytössä on myös valaistuksen säätö ja ajastus luonnonvalon mukaan.
Joensuun Rantakylän normaalikoulun rakentamisessa on käytetty ympäristötehokkaita ratkaisuja sekä kestäviä valintoja tilaratkaisuissa ja hankinnoissa.
Alkuvuodesta 2019 käyttöön otettu Rantakylän normaalikoulun rakennus on erittäin ympäristötehokas. A-energialuokkaan päästään muun muassa energiatehokkailla rakenneratkaisuilla sekä tehokkaalla lämmöntalteenotolla.
Joensuun kampuksella energiapäästöjen vähentämistä vauhditetaan yliopiston ja Joensuun kaupungin ilmastokumppanuussitoumuksella.
Yliopisto sitoutuu muun muassa nostamaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun kaukolämmön osuuden Joensuun kampuksen kiinteistöillä 80 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Yliopisto vähentää jätteiden määrää ja parantaa jätteiden lajittelua.
Jätteiden muodostumista minimoidaan yliopistolla jo hankintavaiheessa kestävillä valinnoilla. Hankinnoissa pyritään pakkausjätteen määrän vähentämiseen ja vältetään erityisesti muovipakkauksia. Jätteiden lajittelua parannetaan jatkuvasti yliopiston yleisissä tiloissa ja taukotiloissa hankkimalla lisää jätteidenlajittelukalusteita ja ohjeistamalla lajittelua käytännön lajitteluesimerkein. Kuluttajamuovipakkausten erilliskeräys kampuksilla aloitettiin alkutalvesta 2020 osana Yliopistokiinteistöt Oy:n Muovimuuvia -kampanjaa.
Itä-Suomen yliopiston on taloudellisesti vastuullinen toimija, joka huomioi kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteet kaikessa sijoitustoiminnassaan sekä kaikissa hankinnoissaan.
Lentäminen vähenee ja matkustuksen päästöt pienenivät, kun matkustamista harkitaan aiempaa tarkemmin ja sitä korvataan etäyhteyksillä. Opiskelijoilla ja työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet ja kannustimia saapua kampuksille vähähiilisillä liikennevälineillä.
Yliopisto on aloittanut vuoden 2019 alussa lentomatkustamisensa CO2-päästöjen kompensoinnin.
Yliopiston lentomatkustamisen CO2-päästöjen kompensointi aloitettiin 2019 yliopistopalveluiden lentomatkojen päästöjen kompensoinnilla ja on laajennettu koskemaan koko yliopiston lentomatkustamisen CO2-päästöjä kevätalvella 2020. Kompensointi tapahtuu ostamalla oman kulutuksen suhteessa päästökrediittejä kansainvälisistä ympäristösertifioiduista hiilidioksidipäästöjä vähentävistä tai pysyviä hiilinieluja lisäävistä projekteista. Kompensointiin suhtaudutaan kuitenkin kriittisesti, ja se nähdään viimeisenä vaihtoehtoehtona, kun muut toimet on tehty.
Pyöräilyolosuhteinen kehittäminen kampuksilla.
Motivoimme yliopistolaisia suosimaan pyöräilyä muun muassa parantamalla kampusten pyöräparkkeja ja varustamalla kampuksille polkupyörien korjauspisteet. Lisäksi Kuopiossa kaupunkipyörät ovat yliopistolaisten ja opiskelijoiden ahkerassa käytössä ja kampukselta löytyy kaupunkipyöräparkki.
Yliopiston kampusravintoloissa tarjoillaan terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, joka on myös mahdollisimman ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kasvisruokailuun kannustetaan houkuttelevilla annoksilla ja alhaisemmalla hinnalla.
Compass Group vähentää ruokahävikkiä ja muovin käyttöä kaikissa yliopistoravintoloissaan ja -kahviloissaan.
Pahvisten take away -kertakäyttömukien muovipilleistä on luovuttu kokonaan vuonna 2019 ja mukien muovikansien ja muovilusikoiden tilalle on tullut kierrätettävistä materiaaleista valmistetut vaihtoehdot. Muovipakkauksia on vähennetty kaikissa hankinnoissa. Kestävien hankintojen ja pakkausjätteiden vähentämisen lisäksi Compass Groupin tavoitteena on myös ruokahävikin vähentäminen puoleen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Hävikin mittaamista ja seurantaa kehitetään ravintoloissa jatkuvasti.
Yliopisto edistää henkilöstön ja opiskelijoiden monimuotoisuuttaa, yhdenvertaisuuttaa ja osallisuutta. Tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua yliopiston toimintaan, edetä opinnoissaan ja vaikuttaa työhönsä. Kampukset ovat ympäristöltään turvallisia ja terveellisiä sekä esteettömiä.
Itä-Suomen yliopisto pyrkii strategiansa mukaisesti etsimään ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin tieteidenvälisen tutkimuksen ja monialaisen koulutuksen avulla. Näin rakennetaan vastuullista ja kestävää tulevaisuutta.
Itä-Suomen yliopisto on aktiivinen viestijä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden asioista. Viestintä tavoittaa tehokkaasti eri kohderyhmät kuten opiskelijat, henkilöstön, sidosryhmät sekä laajemman yleisön.
Yliopiston ilmasto-ohjelma ja sitoumukset
Yliopiston Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ryhmä organisoi ja kehittää kestävän kehityksen käytännön toimintaa. Ryhmä järjestää vuosittain tapahtumia, organisoi kampusviljelyä molemmilla kampuksilla, tekee kestävän kehityksen toiminnan aloitteita esimerkiksi jätteiden lajittelun parantamiseksi, vastaa yliopiston kestävän kehityksen ja sitoumusten raportoinnista sekä suorittaa määrävuosin kestävän kehityksen auditointeja yksiköihin. Itä-Suomen yliopistossa kestävyys ja vastuullisuus sisältyvät myös yliopiston laatujärjestelmään.
Itä-Suomen yliopisto on osallistunut vuodesta 2016 lähtien kansainvälisiin GreenMetric- sekä vuodesta 2018 alkaen Time Higher Education THE Impact Factor -rankingeihin. Molemmat rankingit pohjautuvat YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin (Sustainable Development Goals, SDGs) ja niihin osallistuu vuosittain kansainvälisesti noin tuhat yliopistoa. Rankingit tarkastelevat kestävän kehityksen periaatteiden mukaan yliopistojen kestävän kehityksen toimintaa. Yliopistoilta vaaditaan myös selkeitä todennettavia näyttöjä toimenpiteistä ja niiden jatkuvasta kehittämisestä. Itä-Suomen yliopisto on sijoittunut rankingeissa 100 parhaan joukkoon, kun arviointeihin osallistuu vuosittain tuhatkunta yliopistoa.
-
Itä-Suomen yliopiston biotalousohjelma edistää eri tutkimusalojen ja koulutuksen monitieteistä yhteistyötä kohti hiilineutraalia ja resurssitehokasta tulevaisuutta.
-
Itä-Suomen yliopiston Green Office -yhteistyösitoumuksen pohjana ovat ympäristöohjelman tavoitteet, ja Green Officen periaatteita sovelletaan koko yliopistossa.
-
Reilun kaupan yliopiston sitoumus määrittelee Reilun kaupan yliopiston toimintamme tavoitteet. Sitoumuksessa on mukana myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta.
Kestävän kehityksen tutkimus
Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä osana tutkimusta ja opetusta. Monimutkaisten maailmanlaajuisten haasteiden kuten kulttuurien kohtaamisen, elintapojen ja terveyden ja ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan tieteidenvälistä huippututkimusta. Tutkimuksemme profiilialueet linkittyvät vahvasti kestävän kehityksen ratkaisuihin.
Toimintaperiaatteidemme mukaisesti olemme sitoutuneet toimimaan kestävän kehityksen periaatteet huomioiden tutkimusprosesseissamme ja -käytännöissämme niiden kaikissa vaiheissa.
Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmiä on mukana sekä kansallisissa että pohjoismaisissa tutkimuksen huippuyksiköissä. Huippuyksiköt edustavat alansa kansainvälistä kärkeä. Ne uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja kouluttavat suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään uusia lahjakkaita tutkijoita.
Itä-Suomen yliopiston tutkijoita on mukana myös valtakunnallisissa ryhmissä, jotka edistävät tieteen vaikuttavuutta:
- Ilmastopaneeli: professori Heli Peltola
- Kestävyyspaneeli: professori Arto O. Salonen ja professori Niko Soininen
- Luontopaneeli: professori Elina Oksanen ja yliopistonlehtori Simo Häyrynen
- Metsäbiotalouden tiedepaneeli: professori Jari Vauhkonen
Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikkö
Käänteisellä mallintamisella tarkoitetaan mallin tuntemattomien kertoimien tai funktioiden selvittämistä epäsuorilla mittauksilla. Kehitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisessa, maaperän tutkimisessa ja ilmakehämalleissa. Professorit Jari Kaipio, Ville Kolehmainen ja Marko Vauhkonen, apulaisprofessori Tanja Tarvainen sekä akatemiatutkija Aku Seppänen sovelletun fysiikan laitokselta ovat mukana Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan vuosille 2018-2025 valitussa huippuyksikössä.
Nordic Centre for Sustainable and Resilient Aquatic Production (SUREAQUA)
Professori Mikko Kolehmaisen, professori Raine Kortetin ja apulaisprofessori Amit Bhatnagarin tutkimusryhmät ympäristö- ja biotieteiden laitokselta ovat mukana pohjoismaisessa Nordic Centre for Sustainable and Resilient Aquatic Production (SUREAQUA) -huippuyksikössä vuosina 2017-2021. Monitieteinen huippuyksikkö keskittyy kokonaisvaltaisen ja ekologisesti kestävän akvaattisen biotalouden kehittämiseen Pohjois-Euroopan alueella.
Huippuyksikköä koordinoi Fiona Provan IRIS-tutkimusinstituutista Norjasta. Huippuyksikkö pyrkii parantamaan pohjoismaista ruokaturvaa ja ravinteiden omavaraisuuden hallintaa sekä lisäämään resurssien tehokasta käyttöä ja kasvattamaan sinisen biotalouden sektorin työllistävyyttä.
Kestävän kehityksen opetus
Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on tuoda kestävä kehitys osaksi kaikkea opetusta. Sisällytämme yliopiston opetussuunnitelmaohjeistuksen mukaisesti opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin sekä opinnäytetyöohjeistukseen kestävän kehityksen aiheita. Näin pyrimme varmistamaan, että jokainen opiskelija perehtyy kattavasti kestävään kehitykseen.
Ympäristö ja kestävä kehitys korostuvat yliopistomme koulutusaloissa. Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa opetus sisältää laajasti ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä oppiaineita, mutta kestävyys ja vastuullisuus sisältyvät monipuolisesti myös muiden tiedekuntien oppiaineisiin. Esimerkiksi opettajankoulutuksessa opettajia koulutetaan ottamaan kestävä kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmat mukaan kaikkeen opetukseen.
Tarjoamme useita kestävään kehitykseen keskittyviä maisteriohjelmia ja sivuaineohjelmia sekä kansainvälisiä maisteriohjelmia.
Perustutkintokoulutukset
- Biologia
- Ympäristötiede
- Teknillinen fysiikka
- Maantiede ja ympäristöpolitiikka
- Yhteiskuntamaantiede
- Ympäristöoikeus
- Kestävät teknologiat
- Sustainable Forest Bioeconomy
Sivuaineet
- Kestävän tulevaisuuden opinnot: perusopinnot ja aineopinnot
- Kestävä liiketoiminta ja yhteiskunta
Kestävyysaiheisia kursseja tarjoavat verkostot:
Kansainväliset maisteriohjelmat
- Master's Degree Programme in Photonics
- Master's Degree Programme in Tourism Marketing and Management
- Master's Degree Programme in Pedagogy and Teaching for Sustainability
- Master of Science in European Forestry
- Master's Degree Programme in Forestry (CBU)
- Master's Degree Programme in Biology of Environmental Change (BEC)
- Master’s Degree Programme in General Toxicology
- Master's Degree Programme in Public Health
- Master's Degree Programme in Environmental Health and Technology (ENHET)
- Master's Degree Programme in Environmental Policy and Law
- Joint Nordic Master Programme in Environmental Law