Tekoälysovelluksia voi käyttää tieteellisen tiedonhaussa hyväksi monessa eri vaiheessa. Se sopii erityisen hyvin tiedonhaun suunnitteluvaiheeseen ja myös varsinaiseen tiedonhakuun, jos vain pieni määrä lähteitä on riittävästi. Tekoälyä on myös integroitu moniin jo olemassa oleviin tiedonhaun välineisiin.
Tekoälyn avulla ei ainakaan vielä voi tehdä kattavaa ja systemaattista hakua, joka sisältäisi eri lähteitä monipuolisesti eri paikoista haettuna. Tekoälyn tuottamat vastaukset pitää aina tarkistaa itse, kuten usein muutoinkin tekoälyä käytettäessä.
Kehoita ja keskustele:
Hyödynnä tekoälysovellusten keskusteluominaisuutta tiedonhaussasi. Voit esittää sovellukselle jatkokysymyksiä joko itse tai valmiista vaihtoehdoista valiten. Keskustelun kautta saat usein tarkempia vastauksia ja paremman kokonaiskuvan aiheesta. Kokeile sanoittaa kehotteita eri tavoin ja testaa erilaisia keskustelunaloituksia.
Tutustu ohjeisiin:
Opiskelussa ja tutkimuksessa on syytä noudattaa sen käytöstä annettuja ohjeita. Jos tekoälyn käyttö on sallittu, yleisesti ohjeistetaan kertomaan, millä tavoin sitä on työssä käytetty. Tutustu UEFin ohjeisiin tekoälyn käytöstä opetuksessa ja tutkimuksessa.
Muista aina tietoturva! Tekoälylle ei lähtökohtaisesti saa antaa henkilökohtaisia tai salassa pidettäviä tietoja. Katso tarkempia tietoja UEFin ohjeista.
Tekoälysovelluksia tiedonhaun eri vaiheisiin
Ensisijaisesti suositellaan käytettäväksi UEFin käyttöön hankittuja tekoälysovelluksia, joiden toimittajan kanssa on tehty sopimus henkilötietojen käsittelystä.
Suosi Microsoftin Copilot Enterprise-versiota:
Tiedonhaun tarpeisiin soveltuva tekoälysovellus UEFissa on Copilotin Enterprise-versio, johon pitää kirjautua UEF Microsoft-tilin kautta. Tästä kerrotaan tarkemmin yllä mainitussa ohjeessa.
Tekoälyn tuottaminen vastausten avulla pääsee nopeasti käsiksi uuteen aiheeseen: mistä on kyse, millaisia osa-alueita aiheeseen liittyy. Tekoäly on myös hyvä apu käsitteiden määrittelyssä. Lue lisää aiheeseen tutustumisesta ja käsitteistä ilman tekoälyä Tiedonhakijan oppaasta.
Voit edetä kahdella tapaa. Molemmissa tapauksissa kannatta varautua siihen, että tekoäly saattaa ”hallusinoida” eli tuottaa paikkansapitämätöntä tekstiä.
1. Lähde liikkeelle kysymällä tekoälyltä aiheesta. Vastauksen avulla pääset jäljille siitä, mitä aiheeseen kuuluu ja mihin kannattaa tiedonhakua suunnata. Huomioi, että jos aihe on itselle täysin vieras, on tekoälyn tuottaman vastauksen oikeellisuuden arviointi hankalaa. Tarkista tiedot siis oikeista tieteellisistä lähteistä.
Esimerkkejä keskustelunaloituksista:
- What means microaggression?
- Millaisia toimenpiteitä voidaan tehdä vesistöjen rehevöitymisen ehkäisemiseksi?
2. Tutustu aiheeseen ensin muualla, mm. lukemalla tutkimuskirjallisuutta ja kysy sitten tekoälyltä tarkentavia kysymyksiä. Kun olet jo tutumpi aiheen kanssa, osaat paremmin arvioida vastausten oikeellisuutta. Voit myös saada myös tarkempia tai osuvampia vastauksia, kun sisällytät kehotteeseen tutkimusaihettasi osuvasti kuvaavia käsitteitä ja hakusanoja.
Esimerkkejä keskustelunaloituksista:
- How can teachers promote a positive climate at elementary schools through inclusive classroom activities?
- ”Olen ideoimassa tutkielmani aihetta. Olen perehtynyt tutkimuskirjallisuuden avulla Lev Vygotskin teoriaan lähikehityksen vyöhykkeestä. Haluan vertailla tutkielmassani Vygotskin teoriaa johonkin muuhun oppimisen teoriaan. Luettele minulle viisi oppimisen teoriaa, jota voin mahdollisesti käyttää tutkielmassani vertailukohteena.”
Esimerkkejä sopivista tekoälysovelluksista:
- Copilot (Microsoft) (suositeltu)
- ChatGPT 4o-versiot (Open AI)
- Gemini (Google)
Hakusanat
Tekoälysovellukset osaavat jo melko hyvin ehdottaa hakusanoja tiedonhakua varten, parhaiten englanniksi, mutta myös suomeksi. Sovellukset pystyvät löytämään erikielisiä sanavastineita ja synonyymejä eri kielillä.
Sovellukset eivät kuitenkaan ole kovin hyviä muotoilemaan hakusanoja sellaisiksi, että ne toimisivat tehokkaasti haettaessa tietoa erilaisista tieteellisten julkaisujen hakuun erikoistuneista tietokannoista. Tyypillisesti sovellus esittää pitkähköjä sanaketjuja, esimerkiksi ‘dietary effects on gut microbial diversity’ tai ‘unen merkitys muistin toiminnalle’. Näitä pitää tarpeen mukaan pilkkoa pienemmiksi hakulausetta laadittaessa, esim. ‘diet - gut microbes - diversity’ tai ‘uni - muisti’.
Hakusanalistat ovat harvoin kattavia, ainakaan ensimmäisellä kerralla kysyttäessä. Sovellusta voi pyytää antamaan lisää sanoja ja ohjata siihen, millaisia sanoja toivoo. Hakusanoja voit pyytää jopa kymmeniä, joista voi valita parhaat. Kattavamman kuvan saamiseksi voit kokeilla useampaa tekoälysovellusta.
Kokonainen hakulause
Tiedonhakuun sopivimmat sovellukset osaavat myös muotoilla valmiita hakulauseita tietokantoja varten: hakusanat on yhdistetty operaattoreilla ja fraasit eli sanaliitot on merkitty. Sen sijaan sanakatkaisua ja yksittäisten sanojen muotoilua sovellukset eivät osaa yleensä huomioida.
Arvioi aina itse, mitkä hakusanat lopulta ovat käyttökelpoisia juuri omaan aiheeseen. Myös hakulauseen loogisuus ja toimivuus pitää tarkistaa itse. Kuvassa on esitetty teknisesti oikea hakulausemalli ja seikat, johon pitää kiinnittää huomiota.
Esimerkkejä keskustelunaloituksista:
- “Löydätkö synonyymejä sanalle erityisherkkyys?”
- “Kerro tiedonhakua varten hakusanoja aiheesta puunkäytön vaikutukset pienhiukkaspäästöihin.”
- “If there are two main concepts: environmental effects and vehicles, can you give me synonyms and related search terms for these both in a table form, where concepts are in columns.”
- “Use Boolean logic to find publications about eating disorders and young people. Use several synonyms for both concepts.”
Esimerkkejä sopivista tekoälysovelluksista:
- Copilot (Microsoft) (suositeltu)
- ChatGPT 4o-versiot (OpenAI)
- Gemini (Google)
- Perplexity
FintoAI on hakusanoihin erikoistunut sovellus, joka ehdottaa sanoja YSO-sanastoon perustuen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. FintoAI:lle annetaan syötteeksi teksti, esim. tiivistelmä, joka kuvaa aihetta.
Tietoa hakiessa kannattaa ensiksi erottaa ne sovellukset, jotka eivät itsessään hae tietoa mistään, vaan perustavat koko vastauksen generatiiviseen kielimalliin eli yksinkertaisesti sanojen peräkkäisen esiintymisen todennäköisyyksiin. Tällainen on esimerkiksi ChatGPT:n v. 2022 julkaistu perusversio, joka ei siis ole tietokanta eikä hakukone.
Monet muut kielimallia hyödyntävät sovellukset tekevät työn eri tavoin, aitoja lähteitä hyödyntäen:
Generatiivista kielimallia hyödyntävät sovellukset
Valitse sovellus, jossa tehdään aito tiedonhaku olemassa olevista lähteistä. Sovellus hyödyntää näitä tuottaakseen vastauksen. Haku voi kohdistua avoimeen verkkoon (esim. Copilot ja ChatGPT 4o) tai tiettyyn tietokantaan, jossa on valikoitua tietoa, esimerkiksi avoimesti julkaistuja tieteellisiä artikkeleita (esim. Elicit). Haun tuloksena saadaan lyhyt vastaus kysymykseen tai tiivistelmä aiheesta sekä vastauksessa käytetyt lähteet.
Pyri kysymään asia selkeästi, mutta tiiviisti, ja sisällytä kysymykseesi riittävän tarkkoja termejä, jotta saat aiheenmukaisen vastauksen. Jaa monimutkainen tehtävä pienempiin osiin.
Tekoälyn tuottama vastaus perustuu usein hyvin pieneen määrään dokumentteja. On vain vähän tietoa siitä, kuinka sovellus valitsee käyttämänsä lähteet, mikä heikentää vastauksen luotettavuutta. Tarkista siis alkuperäiset lähteet, joihin tekoäly viittaa. Tee hakua myös itse, jotta saat kattavamman kuvan.
Huomioi, että tekoäly ei aina osaa tehdä mitä siltä pyydetään. Esimerkiksi, vaikka pyytäisit tekoälysovellusta perustamaan vastauksen vain tieteellisiin tai vertaisarvioituihin artikkeleihin, ei se välttämättä tee niin.
Esimerkkejä keskustelunaloituksesta:
- “What are the key challenges in addressing environmental exposure in the Global South?”
- “What is the role of internal communication in organization change, based by articles in peer-reviewed journals?”
- “Miten flipped classroom -menetelmän oppimistulokset eroavat perinteisen opetuksen oppimistuloksista?”
- I am writing an academic essay about eating disorders in young adults and supporting the healing process. Could you suggest academic articles? Try to find peer-reviewed publications.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista:
- Copilot (Microsoft) (suositeltu)
- ChatGPT 4.o-versiot (Open AI)
- Elicit
Tekoälyä käytetään tiedonhakusovelluksissa muutenkin kuin generatiivisiin kielimalleihin perustuen:
Hakutuloksia jäsentävät ja visualisoivat sovellukset
Näissä sovelluksissa tehdään tiedonhaku tietokannasta tavalliseen tapaan. Mainitut tietokannat sisältävät vain tieteellisiä julkaisuja, kuten artikkeleita, joten ne ovat luotettavia tiedonlähteitä. Sovellus käyttää tekoälyä ryhmittelemään hakutulosta, jolloin on helppo hahmottaa aiheeseen liittyviä teemoja. Haun lopputulos on luettelo lähteistä.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista:
- Open Knowledge Maps
Haku olemassa olevan artikkelin perusteella
Jotkin sovellukset käyttävät lähtökohtana aiheeltaan jo sopivaksi tiedettyä tekstiä, esim. artikkeli tai tiivistelmä. Sovellus analysoi tekstin ja hakee sitä muistuttavia muita lähteitä. Haun lopputulos on siis luettelo lähteistä.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista:
- Connected papers
- Elicit
- Keenious
- Research Rabbit
Monet perinteiset tietokannat (esim. Scopus, Web of science) sisältävät samankaltaisen toiminnon, joka valitun artikkelin perusteella ehdottaa muita tietokannasta löytyviä lähteitä.
Eri viittaustyyleillä on omat yleiset ohjeensa, kuinka tekoälyyn viitataan tekstin sisällä ja lähdeluettelossa.
Esimerkiksi APAn tyylinen tekstiviittaus ChatGPT:hen on muotoa: (Open AI, 2024) ja lähdeluettelon merkintä:
Open AI (2024). ChatGPT (May 13 version) [Large language model]. https://chat.openai.com/chat.
Noudata kuitenkin aina ensisijaisesti oman oppiaineen tai julkaisijan ohjeistuksia tekoälyn käytöstä ja käytön raportoinnista sekä siihen viittaamisesta!
Lue lisää:
How to cite ChatGPT? (APA)
How do I cite generative AI in MLA style?
The Chicago Manual Style / Q&A
Tekoälyn rajoitteita tiedonhaussa
Rajatut lähteet:
Kun käytetään tekoälysovellusta, joka aidosti hakee olemassa olevia lähteitä, tekoälyn tuottama vastaus perustuu usein hyvin pieneen määrään dokumentteja. On vain vähän tietoa siitä, kuinka sovellus valitsee käyttämänsä lähteet, mikä heikentää vastauksen luotettavuutta. Osa olennaista lähteistä voi puuttua kokonaan. Tarkista siis alkuperäiset lähteet, joihin tekoäly viittaa. Tee tiedonhakua myös muista lähteistä, esimerkiksi tieteellisen tiedon hakuun erikoistuneista tietokannoista, jotta saat kattavamman kuvan. Tekoälysovellukset hakevat tietoa vain avoimista lähteistä, eikä niillä ole pääsyä tietokantojen sisältämiin maksullisiin aineistoihin.
Kirjatuminen ja maksullisuus:
Monia tekoälysovelluksia voi käyttää ilmaiseksi, mutta kapasiteetti ja ominaisuudet ovat rajoitetut. Maksamalla saa lisää tehoa. Ilmaisetkin versiot edellyttävät usein käyttäjätunnuksen luomista.
Yksityisyys:
Yksityisyyden suojan näkökulmasta tarkasteltuna tekoälysovellusten käyttöön voi liittyä ongelmia. Sovellukset pystyvät tallentamaan henkilökohtaisia tietoja ja käytyjä keskusteluja, joiden tietoja voidaan käyttää työkalun omiin tarkoituksiin ja mahdollisesti siirtää eteenpäin. Siksikin kannattaa suosia UEFin hankkimaa Copilot Enterprise-versiota, jossa tietojen käyttö sovelluksen ulkopuolella on estetty.
Tekijänoikeus:
Tekoälyn tuotoksilla ei ole tekijänoikeutta. Sen sijaan tekoälysovellus itse voi loukata tekijänoikeuksia käyttäessään netistä löytyviä aineistoja ilman lupaa. Tekoälysovellus, joka kertoo käyttämänsä lähteet, on tekijänoikeuden suhteen turvallisempi valinta.
Sivu on päivitetty viimeksi 16.9.2024.