Viitetiedot ja viittaaminen

Näin viitattaessa ilmoitetaan tekstiin sisältyvässä viittauksessa kirjoittaja ja kirjoituksen julkaisemisen vuosiluku. Tekstin jälkeen lopussa on täydellisesti merkittyjen viitteiden lista. Esimerkkinä tästä on mm. Harvardin tyyli, jota käytetään laajalti luonnontieteissä, taloustieteissä, ja muillakin aloilla, samoin APA:n (American Psychological Association) tyyli.

Viittaus tekstissä Harvardin tyylillä:

… (Liukkonen et al. 2018)

Viite kirjallisuusluettelossa tekstin lopussa (Harvard British Standard):

Liukkonen, Lauri, Daniel Ayllon, Mervi Kunnasranta, Marja Niemi, Jacob Nabe-Nielsen, Volker Grimm, and Anna-Maija Nyman. 2018. "Modelling Movements of Saimaa Ringed Seals using an Individual-Based Approach." Ecological Modelling 368: 321-335. https://doi:10.1016/j.ecolmodel.2017.12.002.

Viittaus tekstin sisällä APA:n tyylillä:

… (Liukkonen et al., 2018)

Viite kirjallisuusluettelossa tekstin lopussa (APA):

Liukkonen, L., Ayllon, D., Kunnasranta, M., Niemi, M., Nabe-Nielsen, J., Grimm, V., & Nyman, A. (2018). Modelling movements of Saimaa ringed seals using an individual-based approach. Ecological Modelling, 368, 321-335. https://doi:10.1016/j.ecolmodel.2017.12.002

Kirjoittaja-sivunumerojärjestelmä

Tekstissä ilmoitetaan tekstin viittauksessa tekijän ja vuoden lisäksi sivunumero, jossa viitattu tieto esiintyy. MLA (Modern Language Association) käyttää tätä. Esimerkki:

… (Liukkonen et al. 2018, 322)

Numerojärjestelmässä viitteet saavat juoksevan numeron, ja tekstin sisällä niihin viitataan numerolla. Tekstin lopussa on kirjallisuusluettelo, jossa lähteet ovat numerojärjestyksessä.

Viitteet voidaan numeroida myös siten, että viitatut lähteet kirjoitetaan aakkosjärjestykseen ja numeroidaan sen mukaan. Tällöinkin viitataan lähteeseen tekstin sisällä numerolla, mutta viittausten numerot eivät etene tekstissä suuruusjärjestyksessä.

Vancouver-järjestelmä on esimerkki numerojärjestelmästä, ja se on tavallinen lääketieteen julkaisuissa.

Esimerkissä viittaukset artikkelin tekstissä Vancouver-järjestelmän mukaan Merit Melinin ja Mia Kontion artikkelissa Duodecim-lehdessä 2020 136(11):1261-3:

” Tiedetään, että rokottaminen puolen vuoden iässä tuottaa heikomman vasteen kuin vuoden iässä annettu rokote, ja suurempi osa imeväisikäisistä jää ilman riittävää suojaa rokotuksesta huolimatta (8). Toisella rokoteannoksella voidaan vahvistaa immuniteettia. On kuitenkin viitteitä siitä, että kun ensimmäinen MPR-rokoteannos on annettu ennen yhdeksän kuukauden ikää, vasta-aineiden laatu jää heikommaksi ja määrä laskee nopeammin rokottamisen jälkeisten vuosien aikana, huolimatta toisella ikävuodella annetusta toisesta rokoteannoksesta (1,9).”

Viitteet kirjallisuusluettelossa tekstin lopussa:

1. Brinkman ID, de Wit J, Smits GP, ym. Early measles vaccination during an outbreak in the netherlands: short-term and long-term decreases in antibody responses among children vaccinated before 12 months of age. J Infect Dis 2019;220: 594-602.

2. Nic Lochlainn LM, de Gier B, van der Maas N, ym. Effect of measles vaccination in infants younger than 9 months on the immune response to subsequent measles vaccine doses: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2019;19: 1246-54.

 . . .

8. Nic Lochlainn LM, de Gier B, van der Maas N, ym. Immunogenicity, effectiveness, and safety of measles vaccination in infants younger than 9 months: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2019;19:1235-45.

9. Nair N, Gans H, Lew-Yasukawa L, ym. Age-dependent differences in IgG isotype and avidity induced by measles vaccine received during the first year of life. J Infect Dis 2007;196:1339-45.

Ala- ja loppuviitejärjestelmä, nk. noottiapparaatti, on järjestelmä, jossa viittaukset numeroidaan, ja tekstissä viitataan tiettyyn numeroon. Viite kokonaisuudessaan esitetään saman sivun lopussa (tai muussa paikassa, tässäkin on vaihtelua). Sivun loppuun sijoitetun täydellisen viitteen lisänä on mahdollista olla myös muuta selitystekstiä asiaan. Noottiapparaattia käytetään lähinnä humanistissa ja yhteiskuntatieteellisissä julkaisuissa. Oikeustieteissä on omat sovelluksensa tästä, yksi tunnettu esimerkki on OSCOLA (The Oxford University Standard for Citation of Legal Authorities)-tyyli.

Kun viittaustyyleistä on erilaisia versioita, esim. Chicagon tyylissä Chicago A käyttää ala- tai loppuviitejärjestelmää, Chicago B kirjoittaja-vuosi -viitejärjestelmää. Chicagon tyylejä käytetään humanistisissa tieteissä. Kemian alan ACS-tyylissä on samoin eri järjestelmiä käyttäviä versioita.

Esimerkki:

Viittaus tekstissä: [23]

Kokonainen viite (Chicago A):

[23] Sewell, Raymond. “Finding Strength, Meaning and Friendship in Indigenous Musical Translation.” Anthropology Now 14, no. 1–2 (2022): 157–63. https://doi.org/10.1080/19428200.2022.2123192.

Lähdeluettelon tekemiseen on apuvälineitä. Viitteidenhallintaohjelmat (esimerkiksi Zotero, Mendeley) muokkaavat kirjallisuusluettelon helposti tietyn tyylin mukaiseksi, jos haluttu tyyli sisältyy sen valikoimaan. Myös joistakin tietokannoista voi poimia valitsemansa viitteet halutun tyylin mukaisina.

Esimerkki kirjallisuusluettelosta esitettynä kahdella eri tyylillä. Julkaisutyypit ovat:
kirja - e-kirja - raportti verkossa - artikkeli painetussa lehdessä - artikkeli verkkolehdessä, ei sivunumeroita - verkkosivu - konferenssijulkaisun artikkeli - väitöskirja verkossa - artikkeli kirjassa.

Huomaa, että oma ohjeituksesi voi poiketa tässä esitetyistä hieman, esimerkiksi välimerkkien ja kielen suhteen.

Harvardin tyyli (UEF):

Hatim, B. ja Munday, Jeremy. (2004) Translation : an advanced resource book. New York: Routledge.

Helm, D. (2023) Legacy : how to build the sustainable economy. Cambridge: Cambridge University Press. Saatavissa: https://doi.org/10.1017/9781009449212

Herrero, A. ja Iso-Touru, T. (2024) Euroopan- ja kanadanmajavan kanta-arvio vuonna 2023. Helsinki: Luonnonvarakeskus (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, 31/2024). Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-902-4

Karila, K. ym. (2003) Varhaiskasvatuksen muotoutuminen lastentarhanopettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa. Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 34(2), ss. 115-129.

Leal-Medina, C., ym. (2024) Post-fire Pinus radiata invasion in a threatened biodiversity hotspot forest: A multi-scale remote sensing assessment. Forest ecology and management 561, 121861. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.foreco.2024.121861

San Diego Zoo Wildlife Alliance (2022) Burmese Star Tortoise (Geochelone platynota) Fact Sheet: Behavior & Ecology. Saatavissa: https://ielc.libguides.com/sdzg/factsheets/burmese-star-tortoise/behavior (Viitattu: 19.4.2024).

Stephan, A., Bolding,C., ja McKown, G. (2019). Familial Influence on Engineering Student Sense of Belonging and Identity, teoksessa  M. Shelley & V. Akerson (toim.), Proceedings of IConSES 2019 : International Conference on Social and Education Sciences. ISTES organization, ss. 93-97. Saatavissa: https://www.istes.org/books/9b94c0d2e58a5f1b233383f53ad93a4a.pdf

Takala, E. (2023) Kanonien katveessa : naiset, lapset ja ihmisoikeudet ortodoksisessa kirkossa. Joensuu: University of Eastern Finland. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4845-8

Voigt, C.C. ja Kingston, T. (2015) ”Bats in the anthropocene”, teoksessa Voigt, C.C. ja Kingston, T., Bats in the Anthropocene: Conservation of Bats in a Changing World. Cham: Springer, ss. 1–9.

APA:n tyyli (APA 7th – American Psychological Association):

Hatim, B. & Munday, Jeremy. (2004). Translation : an advanced resource book. Routledge.

Helm, D. (2023). Legacy : how to build the sustainable economy. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/9781009449212

Herrero, A. & Iso-Touru, T. (2024). Euroopan- ja kanadanmajavan kanta-arvio vuonna 2023. (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, 31/2024). Luonnonvarakeskus. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/554852

Karila, K., Niiranen, P., Virtanen, J. & Kinos, J. (2003). Varhaiskasvatuksen muotoutuminen lastentarhanopettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa. Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 34(2), ss. 115-129.

Leal-Medina, C., Lopatin, J., Contreras, A., González, M. E., & Galleguillos, M. (2024) Post-fire Pinus radiata invasion in a threatened biodiversity hotspot forest: A multi-scale remote sensing assessment. Forest ecology and management 561, 121861.  https://doi.org/10.1016/j.foreco.2024.121861

San Diego Zoo Wildlife Alliance. (2022) Burmese star tortoise (Geochelone platynota) fact sheet : behavior & ecology. Viitattu 19.4.2024, https://ielc.libguides.com/sdzg/factsheets/burmese-star-tortoise/behavior

Stephan, A., Bolding,C., & McKown, G. (2019). Familial influence on engineering student sense of belonging and identity. Teoksessa Shelley, M. & Akerson, V. (toim.), Proceedings of IConSES 2019 : International Conference on Social and Education Sciences (ss. 93-97). ISTES organization.
https://www.istes.org/books/9b94c0d2e58a5f1b233383f53ad93a4a.pdf

Takala, E. (2023) Kanonien katveessa : naiset, lapset ja ihmisoikeudet ortodoksisessa kirkossa.  [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4845-8.

Voigt, C. C., & Kingston, T. (2015). Bats in the anthropocene. Teoksessa Bats in the Anthropocene: Conservation of Bats in a Changing World (ss. 1-9). Springer.

Alla on linkkejä muutamiin verkosta löytyviin ohjeisiin. Muista että viime kädessä viitteen tarkan muodon ja ulkoasun määrittää oman oppiaineesi tai muun julkaisijan ohjeistus.

Kielitoimiston ohjepankki (Kotimaisten kielten keskus Kotus)   

• Lähdeluettelo
• Lähdeviitteet
• Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät (laajasti eri aineistotyyppejä, mm. artikkelit, lait, sanakirjat, videot, kartat, sähköpostit)

E-kirjoihin viittaaminen

• Sähkökirjaan viittaaminen (Suomen Kustannusyhdistys)

Kustantaja-tiedot

• Lähdeluettelon haasteet: kuka kumma kustantaja? (Kielikuraattorin blogi, kirjoittaja Eveliina Korpela)

Tilastoihin viittaaminen:

• Viittausohje tilastoihin (Luonnonvarakeskus; voi soveltaa muihinkin tilastoihin)

Kuvaan viittaaminen:

• Viittaaminen kuvaan tekstissä ja lähdeluettelossa (Visual Resources Centre / Aalto)

Julkaisemattomat ja suulliset lähteet:

• Miten viitata lähteeseen, joka on vain tekijöiden hallussa tai jota ei ole julkaistu? (Kielikuraattorin blogi, kirjoittaja Eveliina Korpela)

Laaja yleisohje:

• Tieteellinen viittaaminen (Aalto-yliopisto)