Uutiset
3.7.2024
2.7.2024
1.7.2024
Tapahtumat
9
Elo
2024
13
Siirry Ajankohtaista-osioon
Suomeksi
In English
Tuoreessa kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa löydettiin uusi geneettinen markkeri, joka voi auttaa tunnistamaan C9orf72-toistojaksomonistumaa kantavat otsalohkodementia- ja ALS-potilaat laajoista väestöpohjaisista aineistoista.
Suurin osa eli 89 prosenttia Omakantaa käyttäneistä apteekkien reseptiasiakkaista on tyytyväisiä Omakanta-palveluun, käy ilmi äskettäin julkaistusta Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksesta.
Tuore kokeellinen tutkimus valottaa, miten säännöllinen liikunta vaikuttaa sekä lihasten että aivojen rauta-aineenvaihduntaan. Tulokset auttavat ymmärtämään paremmin myös liikunnan merkitystä Alzheimerin taudin torjunnassa.
Henkilötunnuksen käyttö on laajentunut pohjoismaisen hyvinvointivaltion tarpeista ja sosiaaliturvan järjestämisestä kohti viranomaisten valvontaa ja datataloutta, osoittaa Marja Alastalon ja Ilpo Helénin tutkimus.
A. B. M. Kaiser Manjurin väitöskirja tarjoaa merkittävää uutta tietoa glukokortikoidi- ja androgeenireseptoreista, jotka ovat lääketieteellisesti tärkeitä transkriptiotekijöitä.
TtM Anu Nurmeksela kehitti ja testasi väitöstutkimuksessaan osastonhoitajan johtamistoimintaa kuvaavan mittarin, tutki johtamistoiminnan yhteyttä hoitotyön tuloksiin ja selvitti näkemyksiä osastonhoitajan työstä tulevaisuudessa.
Vieraiden rapulajien piti pelastaa Euroopan raputalous rapuruton tuhottua suurimman osan kotoperäisten eurooppalaisten rapulajien kannoista. Toisin on käynyt: vieraiden rapulajien mukana tuotiin uusia rapuruton muotoja, ja vieraat rapulajit hävittävät yhä tehokkaasti kotoperäisiä rapukantoja ja muuttavat eurooppalaista ekosysteemiä.
Kansallisen monikeskustutkimuksen tulokset korostavat varhaisen puheterapeuttisen kuntoutuksen ja tuen tarvetta kaikille kuulovikaisille lapsille ja heidän perheilleen.
Ympäristöpolitiikan tutkijoiden haastattelututkimus osoittaa, että nuoret suomalaiset metsänomistajat luottavat metsäalan asiantuntijoiden ja alaa tuntevien läheisten näkemyksiin metsänhoidossa.
Uusi tutkimus osoittaa, että otsalohkodementiaa sairastavien ihosoluja voidaan hyödyntää tautimekanismien tutkimuksessa. Lisäksi niitä voidaan käyttää uusien merkkiaineiden tunnistamiseen ja lääkeaineiden testaamiseen.