Lopussa on uuden alku. Onko eskatologialle enää käyttöä kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa?

Karjalan teologisen seuran etäyleisöillassa professori Veli-Matti Kärkkäinen luennoi aiheesta Lopussa on uuden alku. Onko eskatologialle enää käyttöä kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa?

Systemaattisen teologian professori Veli-Matti Kärkkäinen Fullerin teologisesta seminaarista Yhdysvalloista on aikamme kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia teologeja. Hän on julkaissut noin 30 englanninkielistä teosta muun muassa perinteisestä ja nykyisestä globaalista kristillisestä teologiasta sekä luonnontieteiden ja neljän maailmanuskonnon (juutalaisuus, islaminusko, hindulaisuus ja buddhalaisuus) välisestä keskustelusta. Kärkkäisen esitelmän otsikko on "Lopussa on uuden alku." Onko eskatologialle enää käyttöä kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa?

Nykypäivän kristillisestä teologiasta ja kirkon julistuksesta on vaikea löytää aihetta, joka olisi marginaalisempi ja kiistanalaisempi kuin eskatologia, oppi lopunajoista. Perinteisesti sen ala on ollut kapea: kuolema, viimeinen tuomio, taivas ja helvetti. Alkuvuosisatojen jälkeen, jolloin lopunodotus oli kiihkeää, eskatologiaa on tavattu pääosin vain kirkon historian murrosvaiheissa ja ääriryhmien keskuudessa. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa eskatologiaan perinteisesti kuuluvasta ”tuhatvuotisen valtakunnan” odotuksesta tehtiin jopa harhaoppi! Nykyaikana on esiintynyt sensaatiomaisia lopunajan skenaarioita kristillisen kirkon äärilaidoilla. Samalla on todettava, että viime vuosisadan toiselta puoliskolta alkaen monet johtavat teologit ovat kiinnostuneet uudelleen aiheesta. Luterilainen W. Pannenberg, reformoitu J. Moltmann ja katolinen K. Rahner muiden joukossa ovat esittäneet lupaavia teologisia avauksia laajemmasta, kokonaisvaltaisesta ja tämän päivän elämään—ei ainoastaan ”tuonpuoleiseen”—keskeisesti liittyvästä eskatologisesta odotuksesta. Patristiikan elävästä traditiosta ammentavasta idän kirkon traditiosta nousee myös elähdyttäviä lopullisen täyttymyksen näkymiä, jotka koskettavat koko kosmosta ihmisen jumallistumisen ohella.

Pohdiskelen esityksessäni sitä, mikä on eskatologian asema ja merkitys kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa varsinkin sen suhteen, mikä on yksilöllisen ja koko ihmiskuntaa koskevan toivon välinen suhde ja miten Jumalan valtakunnan odotus koskettaa myös koko mittaamattoman suurta kosmosta. Erityisen tärkeää on käydä huolellista keskustelua luonnontieteiden (varsinkin kosmologian) ja aivotutkimuksen ”tulevaisuutta” ja ”loppua” ennakoivien näkemysten kanssa.

Yleisöilta on kaikille avoin, ja se toteutetaan Zoom-sovelluksella. Tilaisuuteen pääsee osallistumaan linkistä, joka julkaistaan Karjalan teologisen seuran koti- ja Facebook-sivuilla päivää ennen tilaisuutta. Tilaisuus tallennetaan. Lisätietoja seuran sivuilla osoitteessa www.karjalanteologinenseura.fi.

Tilaisuuden Facebook-sivut.

KTS:n tämän kevään yleisöillat ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteistä tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Teemavuoden tavoitteena on muun muassa tehdä tunnetuksi tutkitun tiedon lähteitä, kuten uutta tutkimustietoa. Avoimet ja kaikille kiinnostuneille suunnatut yleisöillat palvelevat uusimman teologisen tutkimustiedon saavutettavuuden edistämistä. #tutkituntiedonteemavuosi