– Koskaan ei ole liian myöhäistä edistää aivoterveyttä, professori Alina Solomon sanoo.
Laaja näkökulma aivojen ikääntymiseen
Solomon aloitti vuoden alusta neuroepidemiologian professorina Itä-Suomen yliopistossa, missä hän on tehnyt tutkimusta jo lähes 20 vuoden ajan. Hän tarkastelee tutkimuksessaan laajasti aivojen ikääntymiseen, aivoterveyden edistämiseen sekä erityisesti dementiariskin arviointiin ja vähentämiseen liittyviä kysymyksiä. Monissa tutkimushankkeissa myös tavoitellaan entistä parempia työkaluja diagnostiikkaan ja potilaan ennusteen arviointiin sekä kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmiä auttamaan kullekin potilaalle sopivimman hoidon valinnassa.
Solomon on läpi tutkijanuransa osallistunut tiiviisti dementiariskin vähentämiseen tähtäävän FINGER-mallin lanseeraamiseen ja jatkokehitykseen. FINGER-tutkimus (The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) osoitti ensimmäisenä maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan edistää ikääntyneiden aivoterveyttä ja ehkäistä kognitiivisten toimintojen heikentymistä. Malliin kuuluu ruokavalioneuvontaa, liikunta- ja muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hoitoa.
FINGER-mallia sovelletaan ja kehitetään edelleen professori Miia Kivipellon johtamassa globaalissa verkostossa, jossa Solomon toimii tieteellisenä koordinaattorina. – Työ ei ole lähellekään valmis, ennen kuin malli saadaan jalkautettua tutkimuksesta terveydenhuoltojärjestelmään.
– Parhaillaan testaamme sitä digitaalisilla työkaluilla täydennettynä, ja haluamme tutkia FINGER-mallia myös yhdistettynä taudin kulkuun vaikuttaviin lääkehoitoihin, onpa kyse lääkkeiden uusiokäytöstä tai uusista lääkkeistä.
Meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään diabeteslääke metformiinin mahdollista lisähyötyä kognitiivisten toimintojen heikentymisen ehkäisyssä. Tyypin 2 diabetes lisää dementiariskiä, mutta näyttöä on jo siitä, että metformiinilla voi olla suojaavaa vaikutusta.
– Toiveena on myöhemmin testata myös muita lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Dementiassa tulisi ylipäätään ottaa sama lähestymistapa kuin vaikkapa sydän- ja verisuonitautien tai HIV:n hoidossa, missä potilas saa vaikutusmekanismeiltaan erilaisten lääkkeiden yhdistelmiä tautiprofiilistaan riippuen. Tähän pitäisi tähdätä sen sijaan, että keskitytään vain yhteen lähestymistapaan, kuten amyloidin kertymistä estäviin lääkkeisiin, joista kaikki potilaat eivät tule saamaan apua.
Kuulon heikkeneminen on vähemmän tutkittu dementian riskitekijä. Solomon on aloittamassa professori Aarno Dietzin kanssa KYSissä uutta tutkimusta, jossa vertaillaan yksilöllisen kuulonkuntoutuksen ja standardikuntoutuksen vaikutuksia tiedollisiin toimintoihin ja kognitioon.
Pieniä mutta kestäviä askelia
Interventiotutkimusten osallistujilla on ollut eriasteista kognitiivisten toimintojen heikentymistä, joillakin kohonnut riski, toisilla jo varhainen Alzheimerin tauti. – Ihmiset usein kysyvät, hyödyttääkö heidän enää ryhtyä elämäntapamuutoksiin, varsinkin jos on jo muistihäiriöitä. Tietysti mitä aikaisemmin sen parempi, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä vähentää vakavien vaikutusten tai liitännäissairauksien riskiä. Jos sairastaa diabetesta tai sydänsairautta, hoitoon sitoutuminen edistää myös aivoterveyttä vaikuttamalla päällekkäisiin riskitekijöihin.
– Pienilläkin muutoksilla useissa arjen tottumuksissa voi olla vaikutusta, kunhan niistä pidetään kiinni. FINGER-tutkimuksessa hyötyjä nähtiin, kunhan teki ainakin puolet suositelluista asioista.
Entä jos epäilee kärsivänsä muistiongelmista, mutta testeissä ei näy mitään? Tällaista subjektiivista kognitiivista heikentymistä tavataan monilla ikääntyneillä, mutta näkemykset vaihtelevat, voiko siitä ennakoida myöhempiä ongelmia. – Yleensä näin ei ole, jos katsoo kokonaiskuvaa väestötasolla.
Solomon puhuu nykyisin mieluummin dementiariskin vähentämisestä kuin dementian ehkäisystä. – Ohjausryhmissämme on nostettu esiin, että dementian ehkäisy kuulostaa lupaukselta, että sairastumisen voi välttää. Sairastumisriskin vähentäminen on realistisempi ajatus.
– Kaikissa tutkimushankkeissamme on nyt ohjausryhmiä, joihin kuuluu dementiaa sairastavia tai sairastumisriskissä olevia ihmisiä. Saamme heiltä arvokasta palautetta esimerkiksi siitä, miten tutkimuksesta voidaan kertoa osallistujille ymmärrettävästi tai mikä on tutkimuksen hyöty kohderyhmälle. Kun aloitin alalla, ei osattu edes ajatella potilaita tutkimukseen osallisina yhteistyökumppaneina, joten muutos on ollut iso ja tärkeä.
Iso osa Solomonin tutkimuksesta sijoittuu Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikköön, joka tarjoaa kliinisiä tutkimuspalveluja sekä akateemisille tutkimushankkeille että lääketeollisuudelle. – Toiminta ei liity pelkästään dementiaan, vaan kattaa laajan kirjon neurologisia sairauksia, minkä ansiosta myös toisinaan saamme ideoita yhden sairauden tutkimuksesta toiseen.
Alina Solomon
Neuroepidemiologian professori, Itä-Suomen yliopisto 1.1.2024-
- Medical Doctor, Carol Davila University of Medicine and Pharmacy, Romania, 2004
- PhD (Neurologia), Itä-Suomen yliopisto, 2011
- Dosentti (Neuroepidemiologia), Itä-Suomen yliopisto, 2014
Tärkeimmät tehtävät
- Apulaisprofessori (Tenure track), Itä-Suomen yliopisto, 2020-2023
- Akatemiatutkija, Itä-Suomen yliopisto 2015-2020
- Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, 2011-2014
- Visiting Professor, Imperial College London, 2019-
- Senior Researcher, Karolinska Institute, Sweden, 2014-
- Senior Researcher / Scientific Coordinator for clinical trials, Karolinska University Hospital Theme Aging, Clinical Trials Unit, Sweden, 2012-
