Polttoainekäyttöiset lisälämmittimet voivat olla merkittäviä ajoneuvojen hiukkaspäästöjen lähteitä.
Lämmittimiä, joita yleisesti kutsutaan tunnetuimman valmistajan mukaan Webastoiksi, käytetään niin henkilöautoissa, kuin raskaan liikenteen ajoneuvoissakin moottorin esilämmitykseen ja ajon aikaiseen matkustamon lisälämmitykseen. Lämmitinten päästöjä ei säännellä ja laitteita on paljon; siksi ne vaikuttavat merkittävästi paikalliseen ilmanlaatuun, ja jopa alueelliseen tai maailmanlaajuiseen päästöbudjettiin.
Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishankkeessa tehtiin kokeita päästöjen tutkimiseksi yhteensä kahdeksalle valitulle ajoneuvolle, joihin oli asennettu auton käyttövoimasta riippuen joko diesel- tai bensiinikäyttöinen lisälämmitin. Kokeet tehtiin yhteistyössä Dekati Oy:n kanssa.
Tutkijatohtori Panu Karjalainen Tampereen yliopistosta kertoo tutkimuksen tulosten osoittavan, että lisälämmittimien hiukkaspäästöt voivat olla jopa tuhatkertaisia tyhjäkäynnillä toimivien bensiiniajoneuvojen hiukkaspäästöihin verrattuna. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko lämmittimien käyttö perusteltua ajoneuvon käytön kokonaispäästöjen vähentämistavoitteen kannalta. Lisäksi polttoainekäyttöisiä lisälämmittimiä on ehdotettu ratkaisuksi sähköautojen matkustamon lämmittämiseksi, jotta siihen ei kuluisi virtaa akustosta. Akkuvirran käyttö lämmitykseen kun lyhentää matkaa, joka ajoneuvolla pystytään yhdellä latauksella ajamaan.
Mittauksissa havaittiin, että bensiini- ja dieselkäyttöiset lämmittimet tuottivat korkeimmat hiukkaspitoisuudet heti käynnistyksen jälkeen ja sammuttaessa. Tasaisen lämmitysajan aikana päästön hiukkaspitoisuus pysyi vakiotasolla, joka kuitenkin oli merkittävästi korkeampi kuin auton tyhjäkäynnistä tuleva päästö. Erityisesti Euro 5b -päästöstandardin mukaisissa dieselmoottoreissa, jotka kaikki on varustettu hiukkassuodattimilla, lämmittimien päästöt korostuvat suhteessa pakoputkien erittäin alhaisiin hiukkaspitoisuuksiin. Tulokset herättävät kysymyksen siitä, onko lämmittimien käyttö perusteltua päästöjen vähentämisen perusteella.
Yliopistotutkija Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa kuitenkin, että tämä tutkimus ei ota kantaa lisälämmittimien vaikutukseen moottorin kylmäkäynnistyspäästöihin tai moottorin kulumisen vähenemiseen. Siksi tarvitaan lisää tutkimusta päästöjen ja niiden ympäristövaikutusten selvittämiseksi perusteellisemmin, ja suositusten antamiseksi lämmittimien käytöstä ja kehittämisestä.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Santtu Mikkonen, Itä-Suomen yliopisto, sovelletun fysiikan laitos, santtu.mikkonen (a) uef.fi, p. 040 355 2319
Tutkijatohtori Panu Karjalainen, Tampereen yliopisto, Aerosolifysiikan laboratorio, panu.karjalainen (a) tuni.fi, p. 045 359 2979
Viite:
Karjalainen, Panu, Markus Nikka, Miska Olin, Sampsa Martikainen, Antti Rostedt, Anssi Arffman, and Santtu Mikkonen. 2021. "Fuel-Operated Auxiliary Heaters Are a Major Additional Source of Vehicular Particulate Emissions in Cold Regions" Atmosphere 12, no. 9: 1105. https://doi.org/10.3390/atmos12091105
