Biohiilen ympärille on luotavissa uutta, monipuolista ja pitkälle jalostettua liiketoimintaa. Tämä on Pohjois-Karjalan BlackGreen-biohiiliohjelman vahva viesti maakunnan yrityksille ja uutta innovoiville toimijoille.
Business Joensuun tiedote 26.4.2021
Viime vuoden lopulla käynnistynyt biohiiliohjelma keräsi webinaariin reilusti yli sata osallistujaa. Yrityksille biohiiliohjelma on loistava mahdollisuus saada apua tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön.
BlackGreen-biohiiliohjelmaa koordinoiva Luonnonvarakeskus sekä yhteistyökumppanit Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu ja Business Joensuu ovat asettaneet työlle kunnianhimoisen tavoitteen: Pohjois-Karjalasta rakennetaan yhteistyössä yritysten kanssa merkittävä biohiilen tuotantokeskittymä. Pohjois-Karjala nähdään tuotannollisena keskittymänä ja biohiiliosaamisen veturina, joka hyödyttää koko Suomen biotaloussektoria.
– Biohiili on biomassasta – esimerkiksi rankapuuhakkeesta ja kuoresta – keinotekoisesti tuotettua hiiltä. Kyse ei ole yhdestä yksittäisestä tuotteesta, vaan monenlaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvasta tuoteryhmästä. Moderni reaktiivinen hiili on korkean lisäarvon materiaali. Puhutaan siis paljon enemmästä kuin lämmityksessä käytettävästä kivihiilen korvaajasta, Luken johtava tutkija Lauri Sikanen pohjustaa.
Lukuisia käyttökohteita
Biohiilellä on lukuisia eri käyttökohteita, esimerkkeinä ilman ja vesien suodatus ja puhdistus, kompostointi, maanparannus, kosmetiikka ja lääketeollisuus sekä akku- ja metalliteollisuus.
– Eri sovelluksiin tarvitaan erilaista biohiiltä ja hiilen soveltuvuuteen eri kohteisiin voidaan vaikuttaa jo tuotantoprosesseilla ja lähtöraaka-aineella. Biohiilen tuotannon ja hyödyntämisen monet mahdollisuudet avautuvat eteemme yhä laajempana kirjona, pohtii professori Ari Pappinen Itä-Suomen yliopistosta
Vaikka biohiilen hyödyt tunnistetaan, kaupallisia tuottajia on tähän mennessä ollut vasta vähän. Hyvälaatuinen biohiili on kärsinyt saatavuusongelmista; tuotanto on ollut vakiintumatonta ja tuotantomäärät pieniä.
– Esimerkiksi teräsyhtiöillä on kova tahto saada teräksen tuotanto vihertymään, biohiili on siinäkin yksi mahdollisuus. Terästeollisuuden valmistusvolyymit ovat kuitenkin niin isoja, ettei tarve nykyisillä tuotantomäärillä ratkea, Sikanen taustoittaa.
Terästeollisuus edustaa kokoluokassaan suuren volyymin ääripäätä, mutta pienemmän kokoluokan biohiililiiketoiminnalle markkinoilla on suuri potentiaali. Tästä mahdollisuudesta BlackGreen-biohiiliohjelmassa nyt halutaan ottaa kiinni. Pohjoiskarjalaisen biohiiliklusterin synnyttämisen ja vahvistamisen keskiössä on tarjota vahva osaaminen ja tuki yrityksille.
– Ajatuksellisesti biohiilen voisi rinnastaa vaikkapa muovirouheeseen, josta Perloksen johdolla kasvoi Pohjois-Karjalaan iso klusteri. Sama voi mahdollistua myös biohiilen osalta. Tässä kohdassa painotan viestiä yrityksille: niin pientä biohiileen liittyvää ideaa ei ole, etteikö sitä kannattaisi lähteä biohiiliohjelman tuella selvittelemään.
Yhteistyöllä vahvemmiksi
Marraskuussa 2020 käynnistynyt BlackGreen-ohjelma jatkuu vuoden 2023 helmikuun loppuun saakka. Ollaan siis starttivaiheessa, jossa ohjelmaan toivotetaan tervetulleiksi mahdollisimman monenlaisia yrityksiä, innovaatioita ja uuden liiketoiminnan alkuja.
– Pohjois-Karjalassa metsäbion osaaminen ja eri toimijoiden saumaton yhteistyö on kovaa luokkaa. Kaikki biohiiliohjelmassa mukana olevat tahot tekevät jatkuvasti yhteistyötä yritysten kanssa – markkinoiden ja teknologioiden kartoitusta, tuotekehitystä, tuotantoprosessien ja logistiikan optimointia, ilmastovaikutusten arvioita, Business Joensuun kehityspäällikkö Timo Tahvanainen summaa.
– Yrityksiä – jo toimivia, kasvu- ja laajentamishaluisia tai muualta tänne siirtyviä – ei jätetä yksin, vaan tuetaan koko verkoston voimalla, Tahvanainen lupaa.
Biohiiliohjelma koostuu seitsemästä työpaketista: biohiilituotteet ja -markkinat, biohiilen tuotanto ja ominaisuudet, biohiilen raaka-aineet ja niiden saatavuus, biohiilen logistiikka, biohiilen LCA, teolliset symbioosit ja uusi liiketoiminta sekä biohiiliviestintä.
– Maaliskuun lopulla pidetyn biohiiliwebinaarin palautteessa saimme konkreettisen tuntuman siitä, että tiedon tarve on suuri. Kiinnostus biohiilen tuotantoon ja teolliseen yhteistyöhön sekä markkinoihin ja uusiin käyttökohteisiin nousivat kärkiteemoiksi, Karelia ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Markus Hirvonen listaa.
Pilottitehdas Iiksenvaaralle
Energiayhtiö Savon Voima Oy ja varainhoito- ja sijoitusyritys Taaleri Oyj kertoivat viime vuoden joulukuussa aikeestaan rakentaa Joensuuhun biohiilitehdas. Noin 60 000 tonnia vuodessa biohiiltä tuottavan tehtaan on tarkoitus nousta Iiksenvaaran sähkö- ja lämpövoimalaitoksen tontille.
Kyse on noin 15 miljoonan euron tehdasinvestoinnista. Tuotanto on suunniteltu aloitettavaksi jo ensi vuonna ja sitä varten on perustettu oma yhtiö, Joensuun Biohiili Oy. Pääosa tuotetusta biohiilestä on tarkoitus käyttää kivihiilen korvaajana. Lämmitysmateriaalin ohella Taalerikin tavoittelee mukaanpääsyä myös pidemmälle jalostettujen tuotteiden markkinaan.
Iiksenvaaran tehdas olisi toteutuessaan Taalerille pilottikohde. Seuraavat biohiililaitoksensa yhtiö kertoo todennäköisimmin rakentavansa Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
BlackGreen on EU:n aluekehitysrahaston ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osarahoittama hanke. Lisätietoa BlackGreen-biohiiliohjelmasta löytyy osoitteesta blackgreen.karelia.fi.
Lisätiedot:
Luonnonvarakeskus
Lauri Sikanen
johtava tutkija
+358 295 322 464
lauri.sikanen@luke.fi
Itä-Suomen yliopisto
Ari Pappinen
Professori
+ 358 50 438 2527
ari.pappinen@uef.fi
Business Joensuu Oy
Timo Tahvanainen
kehityspäällikkö
+358 50 443 2950
timo.tahvanainen@businessjoensuu.fi
Karelia ammattikorkeakoulu
Markus Hirvonen
projektiasiantuntija
+358 50 315 6503
markus.hirvonen@karelia.fi
