Hammaslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka neljännellä 15–17-vuotiaalla oli korjaavan hammashoidon tarvetta. Alkavia kariesvaurioita oli kuitenkin paljon. Hampaiden erosiivista kulumista oli pojista lähes puolella, mikä liittyi muun muassa virvoitusjuomien runsaaseen käyttöön. Erosiivista kulumista ei ole ennen tutkittu suomalaisnuorilla eikä nuorten kariestilannetta ole laajasti selvitetty 2000-luvulla.
Tulokset ovat erikoishammaslääkäri Mirja Methuenin väitöstutkimuksesta, joka perustuu Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen sekä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa tehdyn Sievi-Vaasa-eroosiotutkimuksen aineistoihin.
Karieksen esiintyvyys väheni Suomessa viime vuosituhannen lopulla ja näyttää lapsilla ja nuorilla vakiintuneen 1990-luvun lopun tasolle. – Karies on kuitenkin yhä ongelma monella lapsella ja nuorella. Lisäksi kasvava haaste on erityisesti happamien ruokien ja juomien aiheuttama erosiivinen hampaiden kuluminen, Methuen kertoo.
Nuorten hammasterveyteen todennäköisesti vaikuttavat suomalaisten muuttuneet elintavat. Perheet aterioivat entistä vähemmän yhdessä, välipalatyyppinen syöminen on lisääntynyt ja virvoitus- ja energiajuomien käyttö yleistynyt. Ylipaino ja lihavuus on yleistä.
Napostelu ja happamat välipalat näkyvät nuorten hampaissa
Väitöstutkimuksessa karieksen esiintyvyys 15–17-vuotiailla nuorilla oli alhainen. 26 prosentilla oli korjaavan hoidon tarvetta, kun taas 36 prosentilla ei ollut lainkaan karioituneita tai karieksen takia puuttuvia tai paikattuja hampaita. Tällaisia hampaita oli nuorilla keskimäärin 2,4 ja karioituneita hampaita keskimäärin 0,6. Alkavien kariesvaurioiden määrä oli kuitenkin huomattava, niitä oli keskimäärin 16,6 nuorta kohden.
Suurempi hiilihydraattien osuus ruokavaliossa ja sokerilla makeutettujen juomien käyttö olivat yhteydessä suurempaan karieksen esiintyvyyteen ja vakavuuteen. Myös hampaiden harjaaminen harvemmin kuin kahdesti päivässä oli yhteydessä suurempaan karieksen vaurioittamien hampaiden lukumäärään. Kahdeksan vuoden seurannassa esimerkiksi lisääntynyt välipalojen määrä, usein sokerilla makeutettujen hapanmaitotuotteiden ja suolaisten välipalojen kulutus sekä lisääntynyt valikoivuus ja hitaus syömisessä olivat yhteydessä karieksen lisääntymiseen.
Osa tutkituista nuorista sai elintapaneuvontaa, osa toimi verrokkeina. Neuvontaa saaneilla oli seurannassa vähemmän kariesta. Parantunut ruokavalion laatu ja lisääntynyt ruoasta nauttiminen vähensivät myös kariestaakkaa.
Kolmasosalla oli lievää tai kohtalaista hampaiden erosiivista kulumista, pojista 48 prosentilla ja tytöistä 26 prosentilla. Taustalla oli runsasta happamien juomien ja tuotteiden käyttöä.
– Jo lapsuudessa omaksutut terveelliset syömistottumukset ja hampaiden harjaaminen kahdesti päivässä luovat vahvan perustan hyvälle suun terveydelle nuoruusiässä, Methuen summaa.
Tutkimus osoitti lisäksi, että digitaalisella kuituvalolla eli NIR-LT-menetelmällä havaitaan enemmän hammasvälien kiillekariesvaurioita kuin silmämääräisesti kuituvalolla avustettuna. – Säteilyä aiheuttamaton NIR-LT vaikuttaakin lupaavalta täydentävältä menetelmältä kariesvaurioiden varhaiseen havaitsemiseen ja sitä voivat käyttää myös muut suun terveydenhuollon ammattilaiset kuin hammaslääkärit.
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen (Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study) alussa tehtiin hammaslääkärin tutkimus 487 6–8-vuotiaalle lapselle. Seurantatutkimukseen osallistui 2 vuotta myöhemmin 406 lasta ja 8 vuotta myöhemmin 202 nuorta. Sievi-Vaasa-eroosiotutkimukseen osallistui 146 15–16-vuotiasta nuorta vuosina 2018 ja 2019.
Erikoishammaslääkäri Mirja Methuenin väitöskirja Dental health assessment, dental health and associated behavioural and dietary factors among Finnish adolescents (Hampaiden terveydentilan arviointi ja hampaiden terveys sekä niihin liittyvät käyttäytymis- ja ruokavaliotekijät suomalaisilla nuorilla) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Arzu Tezvergil-Mutluay Turun yliopistosta ja kustoksena professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöstilaisuus
Lisätietoja:
Erikoishammaslääkäri Mirja Methuen, mirja.methuen@uef.fi, 0400-448 635
