Metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin metsäalan yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristön muutoksia, tarkemmin sanoen palvelukehitystä. Palveluita on tärkeää tutkia, koska kehittyvän biotalouden odotetaan muuttavan metsäalaa ja tarjoavan sen toimijoille monia mahdollisuuksia, muun muassa tuottaa uudenlaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutokseen tai lajikatoon, luoda taloudellista kasvua uusien biopohjaisten tuotteiden ja niihin liittyvien kiertotalouden toimintamallien avulla, sekä pitää yllä metsän monia hyötyjä ihmisille, sekä maaseudulla että kaupungeissa.
Palvelut liittyvät kaikkiin näihin toimintoihin, mutta metsätalouden tutkimuksessa metsäalaa kiinnostavia kysymyksiä katsotaan usein alan sisältä päin, esimerkiksi: millaisia palveluita metsäalan yritykset tarjoavat ja mitä mahdollisuuksia tästä avautuu? Tutkimuksessani käännän lähtökohdan toisinpäin: mitä metsäalan rinnakkaisilla toimialoilla on käynnissä ja miten palvelukehitys näkyy asiakasalan, tutkimuksessani asuntorakentamisen, toimitusverkostoissa ja markkinoilla? Tämä metsäalan ulkoapäin katsominen on tärkeää, koska biotalous ei ole yksin metsäalan ja sen toimijoiden määriteltävissä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tarkastelen palvelukehitystä yritysten liiketoiminnan muutoksina ja laajemmin osana teollisen tuotantojärjestelmän kehitystä. Käyttämäni yhteiskunnallisteknisen muutoksen malli mahdollistaa katsoa yhtä aikaa, miten teknologia ja esimerkiksi kestävyystavoitteet muuttavat yritysten toimintaa, ja miten liiketoiminnan muutokset vaikuttavat yritysten välillä.
Tutkimukseni uusi lähestymistapa on yhdistää tähän malliin insinööri- ja liiketaloustieteissä kehitettyjä määreitä: miten palveluita ja palveluna tuottamista käsitellään eri toimialoilla? Miten teollisen tuotannon liiketoimintamallit muuttuvat, kun tuotteet ja palvelut asteittain sekoittuvat entistä tiiviimmin integroiduissa järjestelmissä? Miten palveluinnovaatiot ja uudet palvelut näkyvät markkinoilla?
Tuloksena löydän useita näkökulmia kehittyvään biotalouteen. Metsä- ja puutuotealan yritykset palvelevat asiakasta puurakentamisen tehokkailla, läpinäkyvillä toimitusketjulla. Samalla asiakkaan verkostoissa kehitetään digitaalisten alustojen mahdollistamia älykkäitä järjestelmiä ja yhdistetään rakennettuun ympäristöön luontopalveluita ja jakamistalousratkaisuja. Kyse ei ole ainoastaan uudenlaisista tuotepalvelujärjestelmistä, vaan myös tuottajan ja käyttäjän roolien vaihtumisesta. Metsädata tai metsän tuottamat hyödyt, kuten ilmastopalvelut ja terveysvaikutukset, voivat löytyä monella tapaa liiketoiminnassa perinteisen metsäalan ulkopuolella.
Pelinmuuttajakysymykseksi nostankin sen, keskittyvätkö metsäalan yritykset ja organisaatiot palvelemaan nykyisiä tuotepalvelujärjestelmiä, vai tavoittelevatko ne kehittää seuraavan sukupolven tuotepalvelujärjestelmiin liittyviä ratkaisuja osana koko teollisen järjestelmän muutosta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni havainnollistaa metsäalan yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristön muutosta: olemme osa kehittyvää palvelutaloutta ja palvelut ovat tärkeitä biotalouden kehittymiselle. Nyt tunnistamme markkinoilta digitalisaation mahdollistamia tuotepalvelujärjestelmiä ja uudenlaista aineellisen ja aineettoman tuotannon kytkeytymistä, mutta osaammeko kuvitella tulevaisuuden biotalouspalveluita?
Tutkimuksessa esitetyt esimerkit voivat auttaa metsäalan toimijoita tunnistamaan mahdollisuuksia omaan palvelukehittämiseen tai yhdessä muiden kanssa kehitettäviin integroituihin ratkaisuihin. Tutkimukseni korostaa tarvetta havainnoida muutoksia laajemmin koko tuotantojärjestelmän tasolla. Palvelukehityksestä ei avaudu yhtä mahdollista kehityspolkua tulevaisuuteen. Päinvastoin väitän, että yksikään nykyisistä tuotepalvelujärjestelmistä ei yksinään kuvaa tulevia tuotepalvelujärjestelmiä ja siksi tarvitsemme vaihtoehtoisia skenaarioita, joissa tarkastelemme metsäalaa ja metsien käyttöä nykyistä avarammin.
Metsäalan tutkimuksessa tuotamme jo mahdollisia skenaarioita. Yhdistämällä tähän työhön palvelututkimuksen asiantuntemusta pystyisimme kuvaamaan markkinoiden ja yritysten toiminnan muutoksia tavalla, jolla erilaiset skenaariot – siis myös nykyisen teollisen tuotantoparadigman haastaminen – voisivat olla metsäalan toimijoille uskottavia ja jopa houkuttelevia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessa yhdistän kolme erillistutkimusta, joissa jokaisessa sovelletaan erilaista tarkastelunäkökulmaa palvelukehitykseen metsäalalla ja biotaloudessa. Palvelututkimus tarjoaa välineitä, miten palveluita ja yritysten toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan markkinoilla tunnistaa ja luokitella ja siten kuvata muutosten suuntaa. Hyödynnän näitä määreitä laadullisessa sisältöanalyysissä, jossa tarkastelen 1) palveluita eurooppalaisissa TKI-tiekartoissa metsäalalla ja rinnakkaisilla aloilla, 2) liiketoimintamallien muutosta teollisen puurakentamisen toimitusverkostoissa sekä 3) markkinatarjoomia ja palveluinnovaatiota kestävän asumisen rakennusprojekteissa Suomessa.
Kaikkiaan tarkasteltavana on ollut noin kaksisataa eri alojen yritystä, jotka toimivat rakentamisen arvoverkostoissa. Keskeisinä lähteinä ovat olleet julkisesti saatavissa olevat aineistot, kuten tutkimusagendat, hanke- ja yritystietokannat sekä yritysten markkinointiaineistot. Lisäksi olen arvoketjuanalyysin avulla selvittänyt, miten arvo jakaantuu kolmessa teollisen puurakentamisen tuotteessa (elementti/tuoteosakomponentti).
Tämä lähdemateriaali on luottamuksellista, mutta tutkimuksen tulokset ovat julkisia ja verrannollisia Suomessa aikaisemmin ETLAn tekemiin arvoketjuanalyyseihin, miten arvonlisä muodostuu ja miten arvo jakaantuu globaalisti.
Ekonomi, KTM Päivi Pellin metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Service trends and the forest-based sector – an analysis of wood construction, the bioeconomy and evolving product service systems (Palvelukehitys ja metsäala – kohteena puurakentaminen, biotalous ja kehittyvät tuotepalvelujärjestelmät) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Toppinen, Helsingin yliopisto ja kustoksena professori Jouni Pykäläinen, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata verkossa.
Lisätietoja: Päivi Pelli, paivpel@uef.fi, p. 050 306 2198 (työ)
