Tekniikan koulutusohjelmat tuottavat monipuolisesti osaajia teknologiayritysten tarpeisiin ja tutkijanuralle.
Tekniikan alan koulutuksen ensimmäiset tutkinnot ovat valmistuneet Itä-Suomen yliopistosta. Tekniikan kandidaateiksi valmistuvat ensimmäisinä Miro Rytkönen ja Juho Huovinen, diplomi-insinööreiksi Kalle Eskelinen ja Alpo Ranne sekä tekniikan tohtoriksi Eero Koponen. Lämpimät onnittelut valmistuneille!
Tekniikan alan koulutus käynnistyi Itä-Suomen yliopistossa syksyllä 2023 kolmessa koulutusohjelmassa, fotoniikan ja kestävien teknologioiden koulutusohjelmissa Joensuun kampuksella sekä teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa Kuopion kampuksella. Opinnot aloitti tuolloin yhteensä 165 opiskelijaa.
Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan varadekaani Markku Hauta-Kasari tuntee suurta ylpeyttä ensimmäisistä valmistumisista.
– Tekniikan koulutus on nyt ollut käynnissä ensimmäisen lukuvuoden, ja siirtohaun kautta oli mahdollista siirtyä tekniikan koulutukseen myös meneillään olevista luonnontieteen opinnoista. Olemme saaneet tekniikan koulutukseen hyvin mukaan myös sidosryhmä- ja yritysyhteistyötä. Tiedekuntamme on nyt vahva kouluttaja luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan aloilla. Yliopiston puolesta lämpimät onnittelut ensimmäisille tekniikan alalta valmistuneille, Hauta-Kasari onnittelee.
Itä-Suomen yliopisto hakee parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä tekniikan koulutusvastuun laajentamista datatekniikkaan. Uusi datatekniikan koulutus on tarkoitus käynnistää 120 opiskelijalla Joensuun ja Kuopion kampuksilla syksyllä 2026.
Monipuolista ja syvällistä tietoa käytännön tarpeisiin
Miro Rytkönen ja Juho Huovinen valmistuivat tekniikan kandidaateiksi teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta Kuopion kampukselta. Rytkönen kokee koulutuksessa parhaaksi monipuolisuuden.
– Teknillisen fysiikan sovelluskohteita löytyy sekä lääketieteestä, ilmakehäfysiikasta ja materiaalitekniikasta että laskennallisesta tekniikasta. Mahdollisuuksia opintojen jälkeen on runsaasti tarjolla. Haastavina hetkinä opinnoissa motivoi se, että opittavista asioista on oikeasti hyötyä, ja kaikilla kursseilla on paikka tutkinnossa, Rytkönen kertoo.
Huovinen kokee eduksi myös monipuolisuuden, ja samalla opetus menee syvälle teemoihin ja kytkeytyy käytäntöön.
– Parasta opinnoissa on se, miten syvällisesti meidät opetetaan soveltamaan oppimaamme tietoa ja taitoa käytännön tarpeisiin. Täällä opinnoissa syvennytään perinpohjaisesti matematiikan ja fysiikan teoriaan, jotka koen olevan tärkeimpiä edellytyksiä tulevissa työtehtävissämme asiantuntijoina ja tieteen edistäjinä, Huovinen painottaa.
Parasta opinnoissa on se, miten syvällisesti meidät opetetaan soveltamaan oppimaamme tietoa ja taitoa käytännön tarpeisiin.
Juho Huovinen
Tekniikan kandidaatti, teknillinen fysiikka
Rytkönen toivoo työllistyvänsä tulevaisuudessa lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan parissa.
– Tutkijan ura joko Suomessa tai mahdollisesti muualla Euroopassa kuulostaa hyvin houkuttelevalta. Tällä hetkellä pitkän tähtäimen unelmani on kuitenkin työskennellä sairaalafyysikkona.
Huovisen työelämätoiveet löytyvät samalta suunnalta.
– Tulevaisuudessa toivon työllistyväni sairaalafyysikkona, ja olen opintojeni varrella tehnyt asioita sen eteen. Tätä ovat tukeneet ja mahdollistaneet tiivis tiedeyhteisö tutkimusryhmineen koulutuksen ympärillä. Myös tulevaisuudessa haluan olla kehittämässä lääketieteen diagnoosi- ja hoitomenetelmiä.
Fotoniikan laboratoriokursseilta yhteys työelämään
Itä-Suomen yliopiston ensimmäisiksi diplomi-insinööreiksi ovat valmistuneet Kalle Eskelinen ja Alpo Ranne fotoniikan koulutusohjelmasta Joensuun kampukselta.
Eskelinen ja Ranne ovat molemmat kokeneet laboratoriotyön kurssit antoisimmiksi fotoniikan opinnoissa.
– Mielestäni parasta fotoniikan opinnoissa ovat olleet laboratoriotyön kurssit. Näissä kursseissa toimi hyvänä motivaattorina yhteistyö yrityksien kanssa, mikä auttoi valmistamaan minua työelämää varten, Eskelinen kertoo.
– Labratyöt konkretisoivat oppimista, kun pääsee soveltamaan teoriaa käytäntöön. Labrakurssien yhteistyö yritysten kanssa toi myös pientä kosketuspintaa työelämään, ja siihen, mitä siellä käytännössä tehdään, jatkaa Ranne.
Mielestäni parasta fotoniikan opinnoissa ovat olleet laboratoriotyön kurssit. Näissä kursseissa toimi hyvänä motivaattorina yhteistyö yrityksien kanssa, mikä auttoi valmistamaan minua työelämää varten.
Kalle Eskelinen
Diplomi-insinööri, fotoniikka
Jatkoaskeleetkin ovat selvillä molemmilla: Eskelinen on jo työllistynyt teknologia-alalle, ja Ranne jatkaa opintojaan uuteen I-DEEP-tohtorikoulutuspilottiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Tekniikan tohtori suuntaa tutkijanuralle
Ensimmäiseksi tekniikan tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta on väitellyt Eero Koponen, jonka teknillisen fysiikan alan väitöskirja Background-oriented schlieren imaging for measuring ultrasound fields tarkastettiin Kuopion kampuksella huhtikuun lopulla.
Koponen kehitti väitöstutkimuksessaan laskennallisia menetelmiä taustaorientoituneen schlierenkuvantamisen mallinnukseen ja käänteisongelmaan.
– Taustaorientoitunut schlierenkuvantaminen on kohtalaisen uusi optinen menetelmä ultraäänikenttien mittaamiseen. Menetelmä perustuu valon taittumiseen taitekerroinjakauman läpi, mikä voidaan havaita kuvannettavassa taustakuvaparissa. Ultraäänikenttien kuvantamisen tapauksessa taitekerroinjakauma syntyy akusto-optisen ilmiön seurauksena, eli menetelmä yhdistää optisen ja akustisen fysiikan. Ultraäänikenttä voidaan laskennallisesti estimoida kuvannettujen taustakuvien perusteella, Koponen kertoo.
Koposen kiinnostus suuntautui luontevasti jo yliopisto-opintojen alussa tutkimukseen ja jatko-opintoihin.
– Itselleni tohtorintutkinto merkitsee käytännössä eräänlaista merkkipaalua akateemisella uralla ja etenemistä itsenäiseen työskentelyyn. Suunnitelmissa on jatkaa tutkimustyötä ja akateemista neliportaista tutkijanuramallia, Koponen sanoo.
