Itä-Suomen yliopiston Kasvua sammalesta -hankkeen Rahkasammalpäivässä 17.9.2024 esitellään rahkasammalten kasvatuksen perusteita.
Rahkasammalten viljely on kosteikkoviljelyä, joka tarjoaa ekologisesti kestävämmän vaihtoehdon kasvuturpeen käytölle. Turvetta korvaaville materiaaleille on kasvava tarve muun muassa puutarhataloudessa, ja kasvatettu rahkasammal on yksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista. Kosteikkoviljely voi materiaalituotannon lisäksi säilyttää alueen hiilivarastoa, parantaa vesitaloutta sekä luonnon monimuotoisuutta. Kosteikkoviljely tarjoaa jatkuvuutta turpeen käyttöön pohjautuneille toimialoille ja sen ratkaisuja voidaan myös soveltaa turvealueiden ennallistamiseen.
Kasvua sammalesta Pohjois-Karjala -hanke kehittää ratkaisuja rahkasammalten kasvatusalueiden perustustöihin, vesitalouden hallintaan ja kasvun optimointiin. Viljelyalueiden sijoittumista suokokonaisuuksiin selvitetään kaukokartoituksen ja paikkatietoanalyysin avulla. Hanketta rahoitetaan Oikeuden mukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitos sekä historia- ja maantieteiden laitos.
Hankkeen järjestämässä Rahkasammalpäivässä 17.9.2024 esitellään muun muassa rahkasammalten kasvatusta ja käyttöä mansikan kasvualustana. Tapahtuma sisältää vierailun rahkasammalten kasvatuksen pilottialueella Kontiolahden Kyyrönsuolla.
Lisätietoja ja tapahtumaan ilmoittautuminen:
https://sites.uef.fi/kasvuasammalesta
Yliopistonlehtori Teemu Tahvanainen, 050 442 3987, teemu.tahvanainen@uef.fi
Pääkuvassa: Rahkasammalten kasvatuksen koealueet perustettiin kesäkuussa. Kasvua mitataan suhteessa turvepohjan ja veden laatuun sekä eri lajien ja kasvua parantavien lisämateriaalien (biohiili, olkikate) välillä. Kuva: Teemu Tahvanainen.
Kuvassa: Kasvatus aloitetaan valikoiduilla elävillä sammalversoilla, yksi sankollinen riittää noin viiden neliömetrin kylvökseen. Ensimmäisen kesän aikana on mahdollista tuottaa kattava sammalpeite. Kuva: Helmi Lehikoinen.
