Englannin kielen ja kääntämisen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Suomessa ulkomaalaiset televisio-ohjelmat on totuttu kääntämään tekstitysten, eli ruututekstien, avulla. Myös muualla maailmassa ruututekstit ovat yleistyneet viime vuosien aikana suoratoistopalvelujen suosion kasvun myötä. Ruututekstien yleisyydestä huolimatta niiden vastaanottoa on tutkittu suhteellisen vähän, joten tietämys ruututekstin vaikutuksesta televisio-ohjelman tai elokuvan vastaanottoon, eli reseptioon, on vielä kovin vaillinainen. Väitöskirjassa tarkastelen ruututekstien vastaanottoa pääasiallisesti silmänliikemetodologian avulla. Erityisesti olen kiinnostunut siitä, miten käännösammattilaisten käyttämät tekstityskonventiot vaikuttavat tekstitetyn ohjelman vastaanottoon. Tekstityskonventiot määrittelevät suositeltavat reunaehdot muiden muassa ruututekstien rakenteelle (esimerkiksi rivimäärälle) ja esitysnopeudelle, niin että ruututekstit toimivat mahdollisimman hyvin osana audiovisuaalista kokonaisuutta. Tavoitteena on yhtäältä välittää katsojalle puhutun ääniraidan olennaisin sisältö, mutta toisaalta toimia mahdollisimman huomaamattomana niin että katsoja pystyy seuraamaan ruututekstien lisäksi myös muita ohjelman elementtejä (kuvaa ja ääntä).
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksen tulokset puoltavat tekstityskonventioiden merkitystä tekstitetyn televisio-ohjelman vastaanotossa. Puhutun ääniraidan hyvä synkronisaatio ruututekstien kanssa on tärkeää, sillä katsojat olettavat puhetta kuullessaan näkevänsä kirjoitetut käännöksen kuulemastaan ja automaattisesti hakevat katseellaan ruututekstejä niiden tyypillisestä sijoituskohdasta ruudun alareunasta. Ruututekstit myös vetävät katsetta puoleensa erittäin tehokkaasti, ja vaikka ruututekstit olisivat katsojalle vieraalla kielellä, katsojat usein vähintäänkin silmäilevät niitä. Tyypillistä on myös, että katsojat priorisoivat ruututekstien lukemista muiden kuvan elementtien kustannuksella, joten liian nopeaan tahtiin ajastetut ruututekstit voivat vaikeuttaa kuvan seuraamista. Konventioidenmukaiset ruututekstit ovat kuitenkin tehokas kanava tiedon omaksumiseen, ja omaksuminen tehostuu jos katsoja ymmärtää sekä puhuttua ääniraitaa että kirjoitettuja ruututekstejä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksessa on tuotettu kaivattua empiiristä taustaa ruututekstien vastaanotosta. Tulokset auttavat erityisesti ammattikenttää arvioimaan ja kehittämään ruututekstien laatustandardeja ja alan konventioita.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus koostuu kolmesta empiirisesta tutkimusasetelmasta, joissa tarkasteltiin ruututekstien vastaanottoa eri näkökulmista, sekä audiovisuaaliseen kääntämisen silmänliiketutkimukseen keskittyvästä kirjallisuuskatsauksesta. Empiirisen aineiston olennaisin tiedonkeruumenetelmä oli silmänliikekamerat, joilla tutkittiin koehenkilöiden silmienliikkeitä heidän katsoessaan erilaisia vieraskielisiä, suomeksi tekstitettyjä televisio-ohjelmia. Lisäksi tietoa kerättiin perinteisemmillä vastaanottotutkimuksen metodeilla, kuten kirjallisilla kyselyillä. Eri tiedonkeruutavat täydentävät toisiaan, sillä kyselyillä voidaan kerätä koehenkilöiden tietoisia reaktioita ja tuntemuksia, ja silmänliikeaineistosta puolestaan pystytään tutkimaan ruututekstien prosessoinnin tehokkuutta ja muita tiedostamattomia reaktioita.
Filosofian maisteri Juha Långin väitöskirja Eye movements and reception of audiovisual translation. An empirical look into interlingually subtitled television programs tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa 10.2.2023 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Liisa Tiittula Helsingin yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Lisätietoja:
Juha Lång, juha.lang@uef.fi, p. 050 324 6331