Suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aiheena on kontaktilähtöinen variaatio eli vaihtelu karjalan kielen sanastossa. Tarkastelen aihetta sekä suomen- että venäjänkarjalan näkökulmista. Karjalan kielen sanaston kontaktilähtöisiä piirteitä on tärkeää tutkia karjalan puhujien kaksikielisen kielenkäytön sekä kielen kehittymisen ja kehittämisen ymmärtämiseksi ylirajaisesti Suomessa ja Venäjällä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että karjalan kielen sanastossa esiintyy runsaasti kontaktilähtöisiä piirteitä ja niiden keskinäistä vaihtelua sekä vaihtelua omaperäisten ainesten kanssa. Karjalan kielen kontaktilähtöiset piirteet ovat pääasiassa suomen ja venäjän kielistä. Puhujien asuinvaltio vaikuttaa siihen, kummasta valtakielestä kontaktivaikutus on peräisin. Lisäksi koko karjalassa on runsaasti venäläisperäistä sanastoa vuosisatoja kestäneen kontaktin tuloksena. Sittemmin myös suomen kielen vaikutus karjalassa on yleistynyt kielen tietoisen kehittämisen myötä. Suomea karjalan läheisenä sukukielenä on pidetty venäjää parempana mallina uudelle sanastolle silloin, kun on haluttu suosia omaperäisyyttä. Suomessa puhutussa karjalassa esiintyy suomen- ja karjalankielisten ainesten keskinäistä variaatiota. Venäjällä taas karjalan rinnalla käytetään venäjää diskurssin eli keskustelun tasolla, joten venäjänkarjalassa esiintyy kielten vuorottelua. Onkin tärkeää, ettei karjalaa kielenä nähdä sekakielenä vaan sekoittuminen ymmärretään ilmiönä diskurssin tasolla. Karjalankielisillä on käytössään usein karjalan, suomen ja venäjän resurssit, joita hyödynnetään järjestelmällisesti eri tarkoituksissa kaksikielisessä kielenkäytössä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni tuloksia voi hyödyntää tukena kielen kehittämisessä ja kielisuunnittelussa, koska tulokset kuvailevat karjalan kielen sanaston käyttöä laajahkoissa aineistoissa eri murteissa eri aikoina. Lisäksi tulokset tukevat kaksikielisen kielenkäytön ymmärtämistä kielten typologisella tasolla: useimmiten kieliä kuvaillessa termit ovat ideologisesti värittyneitä ja tässä väitöstutkimuksessa on pyritty oikaisemaan termeihin liittyviä ongelmia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Olen käyttänyt tutkimuksessani aineistona kolmea laajahkoa kielikorpusta, jotka ovat 1) Itä-Suomen yliopistossa koottu Raja-Karjalan korpus, 2) karjalankielisistä Oma Mua ja Vienan Karjala -lehdistä koottu korpus ja 3) muistikävelymenetelmällä tallennettu Tverin karjalan haastattelukorpus. Tutkimuksen kohteena onkin karjalan kieli Suomessa sekä Karjalan Tasavallassa ja Tverin alueella Venäjällä. Väitöstutkimukseni koostuu neljästä julkaistusta artikkelista, ja se on osa Itä-Suomen yliopiston Katve-hanketta (SA 314848), jossa tutkittiin karjalaa Tverissä ja Suomessa.
Väitöstilaisuus
Väitöskirja verkossa
Lisätietoja: Susanna Tavi, susanna.tavi(at)uef.fi
