Professori Carsten Carlbergin molekulaarisen lääketieteen ja genetiikan (MMG) kurssi järjestettiin COVID-19-pandemian vuoksi tänä syksynä verkossa. Etäoppimisen tueksi opiskelijat ehtivät saada käyttöönsä vedoksen professori Carlbergin tuoreesta kirjasta Mechanisms of Gene Regulation: How Science works, jonka Springer-kustantamo julkaisi hiljattain.
Uusi oppikirja geenien säätelyn mekanismeista suunniteltiin perusmateriaaliksi kyseiselle kurssille, kuten myös Carlbergin aiempi oppikirja Human Epigenetics: How Science works, ennen kuin uudesta koronaviruksesta oli tietoakaan. Opiskelijapalautteen mukaan kirjat ovat kuitenkin osoittautuneet nyt hyödyllisiksi etäoppimisessa audiovisuaalisen kurssimateriaalin tukena.
Carlbergin ja Nazarbayevin yliopiston apulaisprofessori Ferdinand Molnárin laatiman oppikirjan on tarkoitus valaista eukaryoottien geenien säätelyä kaikkien biolääketieteellisten alojen perusopiskelijoille. – Pyrimme havainnollistamaan aihepiiriä myös kuvin ja toivommekin, että innostuksemme geenien säätelystä välittyy myös lukijoille.
Geenien ilmentyminen vaikuttaa olennaisesti eri solujen ja kudosten ilmiasuun. Sen säätely onkin perustavanlaatuinen osa useimpia fysiologisia prosesseja sekä terveydessä että sairauksissa. Näihin prosesseihin voivat puolestaan vaikuttaa monet muuttuvat asiat, kuten ruokavalio tai tulehdukset. – Kaikkien biolääketieteellisten alojen opiskelijoiden onkin hyvä tuntea geenien säätelyn perusteet. Transkriptiotekijät ja niiden aktiivisuuteen vaikuttavat prosessit ovat keskeinen tutkimuskohde tämän päivän biotieteissä, kirjoittajat toteavat.
Ihmisen koko genomin sekvenssin selvittäminen ja toisen sukupolven sekvensointiteknologioiden kehitys ovat merkittävästi muuttaneet lähes kaikkia biotieteiden aloja. Niin sanotuissa big biology -hankkeissa on esimerkiksi pystytty selvittämään genominlaajuisesti histonimodifikaatioiden sijainnit ja transkriptiotekijöiden sitoutumispaikat, mikä on lisännyt valtavasti ymmärrystä geenien säätelystä. Tähän uusimpaan tietoon perustuva oppikirja tarkastelee geenien säätelyä sekä transkriptiotekijöiden, kromatiinin että ei-koodaavan RNA:n näkökulmasta.
– Omina opiskeluaikoinani 1980-luvulla opiskelu oli hyvin kirjapainotteista. Nykyisille opiskelijoille haluankin laatia sellaisia oppikirjoja, jollaisia olisi ollut silloin mukava lukea, Carlberg sanoo.
Nyt julkaistu kirja on kirjoittajien aiemmasta kirjasta Mechanisms of Gene Regulation päivitetty ja tiivistetty versio, jonka ajatuksena on madaltaa kynnystä aihepiiriin. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat heiltä aiemmin ilmestyneet kirjat, Human Epigenomics ja Nutrigenomics sekä niiden tiivistetyt versiot Human Epigenetics: How Science works ja Nutrigenomics: How Science works.
Carsten Carlberg toimii biolääketieteen professorina Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä. Hänen keskeisiin tutkimuskohteisiinsa kuuluvat tumareseptorivälitteisen geenien säätelyn mekanismit erityisesti D-vitamiinin näkökulmasta. Meneillään olevissa tutkimushankkeissa tarkastellaan D-vitamiinin epigenomin laajuisia vaikutuksia ihmisen immuunijärjestelmään. Ferdinand Molnár on työskennellyt Itä-Suomen yliopistossa tutkijana yli kymmenen vuoden ajan ja toimii tällä hetkellä apulaisprofessorina kazakstanilaisen Nazarbayevin yliopiston biologian laitoksella. Hänen tutkimuskohteitaan ovat integratiivinen rakennebiologia ja bioinformatiikka, terveyden ja sairauden transkriptionaalinen säätely sekä rekombinanttiproteiinien tuotanto.
Lisätietoja:
Professori Carsten Carlberg, Carsten.carlberg (a) uef.fi, +358 403553062, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/carsten.carlberg/
Carlberg, Carsten & Molnár, Ferdinand. Mechanisms of Gene Regulation: How Science works. Springer 2020. https://www.springer.com/gp/book/9783030523206
