Hille Janhonen-Abruquah kotitaloustieteen professoriksi

– Arki on kaikilla välillä rosoista. Silloin kun tulemme taloudellisesti toimeen, ja ihmissuhteet ovat kunnossa, elämä hymyilee. Mutta jos rahat syystä tai toisesta loppuvat tai meitä heiluttelee joku maailmanlaajuinen kriisi, voi arki yhtäkkiä järkkyäkin perustavalla tavalla, kuvailee kotitaloustieteen professori Hille Janhonen-Abruquah.

Silloin arjen taidoille ja luovuudelle on tilausta. 

– Olemme viime vuosina eläneet hyvin epätavallisia aikoja, ja arki on ollut melko arvaamatonta. Korona- ja energiakriisit ovat muokanneet tapojamme olla kotona, ja esimerkiksi sähkön säästämisen vinkit ovat tulleet kullanarvoisiksi.

Kotitalouteen liittyvät taidot ovat tarpeellisia jokaisessa elämänvaiheessa, mutta etenkin kriisitilanteissa on tärkeää, että niitä osataan mukauttaa tilanteen vaatimalla tavalla. 

– Ja että haasteista huolimatta koti ja oma ympäristö pysyisivät viihtyisänä niin, että kaikilla olisi siellä hyvä olla. Asumiseen, ruokaan ja puhtauteen liittyvät perustaidot auttavat tekemään arjesta mielekästä järkevällä tavalla. Tässä kotitaloustieteellä on tärkeä rooli, taustoittaa vuoden alusta kotitaloustieteen professorina Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella aloittanut Janhonen-Abruquah.

Toimiva ja ilontäyteinen arki

Koronapandemia pakotti kaikki pysymään jonkin aikaa pelkästään kotona. Janhonen-Abruquahin mukaan meidät pitivät silloin pinnalla juuri arjen taidot. 

– Rupesimme leipomaan vehnäjuurileipää, tilaamaan verkko-ostoksia kotiin ja sisustamaan innolla kotia. Sitten kuvasimme tekemisiämme sosiaaliseen mediaan ja jaoimme tätä iloa muillekin. Tämä on juuri sellaista arjen luovuutta, jota pidän suuressa arvossa.

Koska elämme erilaisten yhteiskunnallisten muutosten keskellä, ei yhteen toimintatapaan kiinnittyminen ole järkevää, vaan jokapäiväinen elämämme vaatii jatkuvaa ketteryyttä. 

– Ajattelen, että meillä kotitaloustieteessä on vastuu opettaa ja levittää tätä ketteryyden taitoa eteenpäin. Mutta samalla tavalla jokainen yksilö on vastuussa taitojen opettamisesta omille lapsilleen tai lähipiirilleen. Arki on harvoin tasaista, mutta siitä voi erilaisin keinoin tehdä toimivaa ja turvallista – iloa unohtamatta.

Taidot tärkeitä myös alakoululaisille

Janhonen-Abruquah kertoo toivovansa, että kotitaloutta voitaisiin edellä mainituista syistä opettaa jo alakoulussa. Nykyinen opetussuunnitelma antaa siihen mahdollisuuden, mutta ainakin toistaiseksi kotitaloutta opetetaan vain harvoissa alakouluissa.

– Se johtuu pitkälti siitä, ettei Suomessa missään yliopistossa ole resursseja kouluttaa luokanopettajia kotitalousopetusta varten. Minusta tämä on hukattu mahdollisuus, sillä mielestäni jo alakoulussa olisi syytä rakentaa arjen taitojen perusteet ruokaan, ravitsemukseen, talouteen ja vastuullisuuteen liittyen.

Näitä aiheita toki sivutaan muissa oppiaineissa, mutta kotitalous poikkeaa niistä aineista toiminallisuudellaan ja käytännönläheisyydellään.

– Alakoulussa voitaisiin opiskelu aloittaa esimerkiksi terveellisen välipalan valmistamisesta tai tennareiden huoltamisesta. Oikeastaan mistä tahansa aiheesta, joka on alakoululaiselle tärkeä ja läheinen.

Kotitalous on myös siitä loistava aine, että se on helppo yhdistää muihin oppiaineisiin.

– Kun alakoulussa halutaan opiskella isompia kokonaisuuksia tai ilmiöitä, voisi kotitalous tukea niitä oivalla tavalla. Kotsan tunneilla voitaisiin vaikkapa valmistaa historian tunneilla opetellun ajanjakson mukaista ruokaa tai käyttää biologian tunneilta tutuksi tulleita villiyrttejä konkreettisesti ruuanlaitossa.

Kotitaloustiedettä someen

Eivätkä toisiaan tukevat opinnot saisi Janhonen-Abruquahin mukaan rajoittua pelkästään perusopetukseen. Myös yliopistossa kotitaloustiede voisi tehdä laajempaa yhteistyötä monen muun koulutusalan kanssa. 

– Meidän opintojamme pystyy helposti linkittämään aihepiireihin, joissa arki on tavalla tai toisella läsnä. 

Janhonen-Abruquah toivoo kotitaloustieteelle uusia avauksia myös sosiaalisessa mediassa. Siellä jaetaan päivittäin suuria määriä arjen taitoihin liittyviä ohjevideoita ja -vinkkejä. Esimerkiksi ruokaan, siivoukseen ja säästövinkkeihin liittyvät sisällöt ovat erittäin suosittuja.

– Kokemustieto on valtava pääoma, en halua vähätellä sitä yhtään. Toivoisin silti, että kotitaloustiede voisi ottaa tässäkin oman tilansa. Asiantuntijoilla on kuitenkin arjen toimintojen kokonaisvaltainen toimintakenttä hallussa. Arkemme on päättymättömien, limittäisten ja risteävien toimintojen kenttä, josta kokemusasiantuntijuus koskettaa usein vain pientä osaa.
 
Siksi monia voisi helpottaa päällekkäisten prosessien ymmärtäminen ja asiantunteva opastus yksittäisten täsmäohjeiden sijaan. 

Lisää moninaisuustaitoja opettajille

Janhonen-Abruquah on ollut urallaan monenlaisessa kansainvälisessä projektissa mukana ja toiminut esimerkiksi Ghanassa lukion kotitalousopettajana. 

– Kotitaloustieteen kenttä on hyvin laaja – kotitalouksia kun on koko maailma pullollaan. Siksi on ollut hienoa laajentaa näkökulmiaan ja nähdä, miten kotitalouksissa eri puolilla maailmaa toimitaan ja ratkaistaan arjen haasteita. 

Janhonen-Abruquah on ollut myös mukana kehittämässä kotitalousopettajien koulutusta kulttuurisen moninaisuuden sekä sukupuoleen liittyvän ajattelun näkökulmasta. 

– Moninaisuus on inhimillisen vuorovaikutuksen voimavara, ja se pakottaa muuttamaan totuttua toimintaa. Kotitalousopettajan moninaisuustaidot muodostuvat moninaisuuden tunnistamisesta ja eriarvoisuutta aktiivisesti vähentävästä toiminnasta.

Konkreettisena esimerkkinä tästä on erilaisista kulttuureista tulevien oppilaiden huomioiminen kotitalouden opiskelussa. Janhonen-Abruquah toivoo, että kotitaloudenopettajat näkisivät eri taustoista tulevien oppilaiden kotikulttuurien kouluopetusta rikastuttavana voimavarana.

Myös perheen käsite on ajan myötä moninaistunut. Siinä missä ennen perheeksi ymmärrettiin perinteinen ydinperhe, on käsite laajentunut nyt monella tapaa.

– Perhe alkaa olla nykyisin itse valittu yhteisö, joka voi ajan myötä vaihdella. Perheeksi luetaan ne ihmiset, jotka ovat tietyssä elämänvaiheessa tärkeitä. Tämäkin on kiinnostava muutos ajassamme ja toivon, että laajennettuja perhekäsityksiä ja -normeja huomioitaisiin nykyistä paremmin kouluopetuksessakin. 

Myös sukupuolinormatiivisuus vaatisi ravistelua ja näkökulmien laajentamista. 

– Ilokseni olen jo nyt alkuvaiheessa pistänyt merkille, että ainakin täällä Itä-Suomen yliopistossa työ tasa-arvon puolesta on konkreettista ja näkyvää. 

HILLE JANHONEN-ABRUQUAH

• Kotitaloustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, 1.1.2023–
• Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto, 2010
• Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto, 1991

TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT

• Kotitalouspedagogiikan professori, Helsingin yliopisto, 2021–2022
• Kotitaloustieteen ja kotitalousopetuksen dosentti, Helsingin yliopisto, 2018
• Kotitaloustieteen yliopistolehtori, kuluttajakasvatus, Helsingin yliopisto, 2010–2021
• Opettajana ammatillisessa koulutuksessa: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen talouskoulu Ahlmanin maatalous- ja kotitalousoppilaitos, Järvenpään kotitalousopettajaopisto
• Opettajana yleissivistävässä koulutuksessa perusopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä
   

Hille Janhonen-Abruquahin valokuvat:     
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/50481?encoding=UTF-8 
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/50473?encoding=UTF-8