Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan hyvä fyysinen kunto lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 25–30 prosenttia nuorista. Tulosten valossa fyysisen kunnon parantaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön yhteistyötutkimuksessa seurattiin 241 nuoren fyysistä kuntoa lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että parempi kestävyyskunto ja kestävyyskunnon parantuminen lapsuudesta nuoruuteen heijastuivat vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että parempi motorinen kunto lapsuudesta nuoruuteen oli yhteydessä parempiin kognitiivisiin toimintoihin ja vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Motorisella kunnolla oli kuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin kestävyyskunnolla. Lisäksi nuoruusiän runsas ruutuaika selitti osin kestävyyskunnon ja motorisen kunnon yhteyksiä mielenterveyteen.
Tutkimuksen tulokset korostavat fyysiseen kuntoon panostaminen merkitystä lapsuudesta alkaen. Fyysisen kunnon kehittäminen tulisi nähdä yhtenä mahdollisena keinona tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä ja kognitiivista kehittymistä.
– Huoli lasten ja nuorten fyysisestä kunnosta on todellinen. Huolipuhe on kuitenkin keskittynyt toimintakykyyn ja fyysiseen terveyteen. Toivon, että nämä tulokset herättävät päättäjät sekä lasten ja nuorten huoltajat näkemään fyysisen kunnon merkityksen kokonaisvaltaisemmin, koska heikentynyt fyysinen kunto voi lisätä mielenterveyden haasteita ja heikentää oppimiseen tarvittavia taitoja, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Koko yhteiskunnan tulisi panostaa lasten ja nuorten fyysistä kuntoa monipuolisesti kehittävän liikkumisen tukemiseen niin koulussa, vapaa-ajalla kuin harrastuksissakin, Haapala korostaa.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä käynnissä olevan professori Timo Lakan johtaman Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin 241 nuoren fyysistä kuntoa lapsuudesta lähtien, ja heidän mielenterveyttään mitattiin kahdeksan vuotta myöhemmin 14–16-vuoden iässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Sports Medicine -lehdessä.
Lasten liikunta ja ravitsemus –tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston Metabolisten sairauksien tutkimusyhteisöä. Tutkimusyhteisö tutkii kardiometabolisia sairauksia genetiikkaa, genomiikkaa, translationaalista tutkimusta ja elämäntapainterventioita hyödyntäen. Vahva tutkimusnäyttö tautimekanismeista edistää metabolisten sairauksien varhaista diagnosointia, ehkäisyä ja yksilöllistä hoitoa. Tutkimusyhteisöön kuuluu 20 tutkimusryhmää perustutkimuksesta potilaiden hoitoon.
Lasten liikunta ja ravitsemus – eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimus
Metabolisten sairauksien tutkimusyhteisö
Lisätietoa ja linkki avoimeen alkuperäisjulkaisuun:
Dosentti Eero Haapala, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
+358407254025, eero.a.haapala@jyu.fi
Professori Timo Lakka, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/timo.lakka/
Haapala EA, Leppänen MH, Skog HM, Lubans DR, Viitasalo A, Lintu N, Jalanko P, Määttä S, Lakka TA. Childhood Physical Fitness as a Predictor of Cognition and Mental Health in Adolescence: The PANIC Study. Sports Medicine 2024. https://doi.org/10.1007/s40279-024-02107-z
