Osallistavat tutkimusmenetelmät ovat saaneet enemmän huomiota viime aikoina. Kuitenkin niiden hyödyntäminen ikäihmisten oppimisen tutkimuksessa on vielä vähäistä. Tämä selvisi tuoreessa kartoitustutkimuksessa, jossa tarkasteltiin ikäihmisten osallisuutta oppimisen tutkimukseen erilaisten roolien kautta. Tutkimuksessa kartoitettiin aiemmin julkaistuja oppimisen tutkimusartikkeleita ja selvitettiin, osallistuivatko ikäihmiset tutkimukseen tutkimuksen kohteina, informantteina, tutkimuskumppaneina tai näiden roolien yhdistelminä. Vain viidessä artikkelissa ikäihmiset eivät osallistuneet lainkaan heidän oppimisensa tutkimukseen. Näissä artikkeleissa oli hyödynnetty ammattilaisten tai ikäihmisten läheisten näkemyksiä.
– Voidaankin sanoa, että ikäihmisten oppimista on pääasiassa tutkittu heidän osallistumisensa kautta, kiteyttää projektitutkija Jenni Koski.
Kanssatutkimus haastaa tutkijat kehittämään tutkimusasetelmia
Erilaisten roolien tarkastelu toi esille, että ikäihmiset ovat olleet pitkälti tutkimuksen kohteena oppimisen tutkimuksessa, jotka on toteutettu kliinisellä asetelmalla. Vaikka eri roolit täyttävät sosiaalisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kriteerit, kansainväliset organisaatiot, kuten YK ja WHO tukevat osallistavampien menetelmien käyttöä ikäihmisten tutkimuksessa. Lisäksi esille nousi tarve laadullisten, luovien ja taidepohjaisten tutkimusmenetelmien käytölle.
– Kanssatutkijan roolissa voi osallistua tutkimusprosessiin sen eri vaiheissa, lähtien tutkimuksen suunnittelusta. Osallistavat menetelmät mahdollistavat myös yhdessä oppimisen tutkijan ja ikäihmisten kesken, kuvaa tutkijatohtori Kaisa Pihlainen.
Tärkeää on myös miettiä, ketkä osallistuvat tutkimukseen, sillä usein osallistujat ovat muita aktiivisempia, nuorempia ja yleisesti paremmassa kunnossa verrattuna ei-osallistujiin.
Jenni Koski
Projektitutkija
Kartoitusartikkeli nosti esille tarpeen kehittää uusia, osallistavia tutkimusmenetelmiä. Myös perinteisiä menetelmiä, kuten kyselyä ja haastattelua, voidaan käyttää osallistavammin esimerkiksi digiteknologiaa tai kanssatutkijuuden menetelmiä hyödyntäen. Nämä edellyttävät perinteisen tutkijan roolin reflektointia ja kehittämistä kanssatutkijuuden suuntaisesti.
Vaikka osallistavat menetelmät tukevat muita menetelmiä paremmin ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja terveellistä ikääntymistä, tutkijoiden tulee huomioida, etteivät kaikki ikäihmiset halua tai voi osallistua tutkimustoimintaan. Tärkeää on myös miettiä, ketkä osallistuvat tutkimukseen, sillä usein osallistujat ovat muita aktiivisempia, nuorempia ja yleisesti paremmassa kunnossa verrattuna ei-osallistujiin.
– Jotta tutkimuksiin osallistuisi mahdollisimman kattava joukko ikäihmisiä, osallistujille olisi hyvä tarjota mahdollisuus valita osallistumisen tapansa tai roolinsa tutkimuksessa. Tämä mahdollisuus tulisi huomioida jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa, kertoo Koski.
Eri tutkimusmenetelmiä kuitenkin tarvitaan, jotta oppimisen ja ikääntymisen moninaisuus tulee huomioiduksi.
