Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kansainvälinen arviointipaneeli arvioi Itä-Suomen yliopiston tutkimusta kansainvälisesti korkeatasoiseksi ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi

Itä-Suomen yliopisto toteutti tutkimustoimintansa arvioinnin vuosien 2015–2018 osalta. Kansainvälisen arviointipaneelin loppuraportissa yliopiston tutkimusta kuvataan korkeatasoiseksi ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi.

Paneeli arvioi tutkimuksen nykytilaa ja kartoitti yliopiston tutkimuspotentiaalia sen tulevalla strategiakaudella 2021–2030. Nyt julkaistun arviointiraportin mukaan Itä-Suomen yliopiston tutkimus on sen vahvuusaloilla kansainvälisesti korkeatasoista ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävää.

Tärkeänä tutkimustyön edistäjänä nähtiin Itä-Suomen yliopiston selkeästi määrittelemä strateginen viitekehys, monitieteisyys ja tieteidenvälisyys, joka on vakiintunut toimintamalli lähes jokaisessa arvioidussa tutkimusyhteisössä.

Paneeli kannustaa yliopistoa edelleen vahvistamaan tutkimuksen fokusoitumista, ainutlaatuista osaamistaan, jolla tähdätään tieteellisesti koviin läpimurtoihin yliopiston vahvuusalueilla. Itä-Suomen yliopiston strategia rakentuu maailmanlaajuisten haasteiden ympärille, joihin pyritään hakemaan vastauksia neljällä profiilialueella tieteidenvälisen tutkimuksen ja monialaisen koulutuksen avulla. Profiilialueita ovat kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat, moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus, ikääntyminen, elintavat ja terveys sekä ympäristön muutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Tutkimuksen arvioinnissa oli mukana kuusitoista tutkimusyhteisöä eli noin 70 prosenttia Itä-Suomen yliopiston koko tutkimustoiminnasta.

– Kaikkiaan arvioinnissa oli mukana noin 1 300 Itä-Suomen yliopiston tutkijaa. Arviointiprosessin kautta saamme tärkeää tietoa ja työkaluja meillä tehtävän tutkimuksen kehittämiseen, kertoo akateeminen rehtori Harri Siiskonen Itä-Suomen yliopistosta.

Arvioinnin kohteena olleet tutkimusyhteisöt ovat elinkaarensa eri vaiheissa ja eroavat usein toisistaan esimerkiksi toimintastrategian, fokusoinnin tai johtamistavan osalta.

– Toimintatapojen eroavaisuuksista huolimatta löytyi kaikista halukkuutta monitieteisen yhteistyön kehittämiseen jatkossa, Siiskonen sanoo.

Tutustu raporttiin: UEFRAE2019-arvioinnin loppuraportti

Lue tarkemmin arviointikriteereistä ja -prosessista: https://www.uef.fi/fi/uefrae2019

Lisätietoja:

akateeminen rehtori Harri Siiskonen, Itä-Suomen yliopisto,  harri.siiskonen@uef.fi