Kirsi Wikman suorittaa sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteritutkintoa avoimen yliopiston opintojen jatkeeksi.
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot Itä-Suomen yliopistossa ovat tarjonneet Kirsi Wikmanille vastauksia kysymyksiin, joihin hän ei ollut löytänyt muualta selkeitä vastauksia: miksi sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty tietyllä tavalla, ja miten sote-palveluita tulisi johtaa ja kehittää?
– Sosiaali- ja terveyshallintotieteen perusopinnot antavat hyvät valmiudet tarkastella sote-palveluiden johtamista, organisoimista ja kehittämistä. Lisäksi maisteriopinnot avaavat laaja-alaiset mahdollisuudet työllistyä johtamis- ja asiantuntijatehtäviin nykyisessä sote-järjestelmässä, perustelee Wikman opintopolkuaan.
Toimintaterapeutin tutkinnon aiemmin suorittanut Wikman oli pienten lasten kanssa kotona, kun hän ymmärsi kaipaavansa perhearjen lisäksi muutakin. Hän huomasi sosiaali- ja terveyshallintotieteiden perusopinnot Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa ja aloitti opiskelun syksyllä 2017.
– Opintojen kuvaus ja etäopiskelumahdollisuudet vastasivat omiin tarpeisiini. Olen ollut kiinnostunut erityisesti kuntoutusjärjestelmän kehittämisestä, koska se on tällä hetkellä pirstaleinen ja monikanavaisesti rahoitettu, kertoo Wikman.
Wikman suoritti perusopinnot avoimessa yliopistossa lukuvuonna 2017–2018 ja täydensi opintojaan vielä 2019. Perusopintojen suorittamisen jälkeen avautui mahdollisuus hakeutua sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelmaan. Tutkinto-opiskelijana hän aloitti syksyllä 2020.
– Teen edunvalvontatyötä, ja monitieteiset opinnot ovat antaneet ihan valtavasti työni tueksi. Kun hyvinvointialueiden tavoitteina ovat yhdenvertaiset palvelut ja integroidut palvelujärjestelmät, sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot ovat tässä ajan hermolla. Sote-järjestelmän ja -prosessien ymmärtämisestä on paljon hyötyä. Samoin kaikille sote-alan ammattilaisille on etua opinnoista, jotka auttavat ymmärtämään sote-organisaatioiden kieltä. Kun ilmiöt saavat sanat, syntyy myös enemmän ymmärrystä ja se mahdollistaa yhteisen keskustelun eri toimijoiden välillä, Wikman sanoo.
Uuden oppiminen ja ajattelu vaativat riittävästi aikaa
Avoimessa yliopistossa opiskelu ei ollut aivan uutta Kirsi Wikmanille. Hän oli suorittanut aiemmin avoimessa gerontologian perusopinnot. Opintojen välissä tosin vierähti vuosia.
– Kun aloitin sosiaali- ja terveyshallintotieteiden opinnot, edellisistä perusopinnoista oli kolme vuotta. Opiskelurutiinin muodostaminen oli alkuvaiheessa työlästä. Myös maisteriopintojen alussa jouduin kertaamaan jonkin verran perusopinnoissa esillä olleita asioita.
Wikman oivalsi, että opintoihin tulee varata riittävästi aikaa. Sen vuoksi hän suosittelee maisteriohjelmasta kiinnostuneille opintovapaata opintojen suorittamiseen oman jaksamisen ja ajankäytön näkökulmasta.
– Ihmisten elämäntilanteet ja voimavarat vaihtelevat, mutta opiskeluun ja uusien asioiden ajatteluun tulee varata aikaa. Maisteriopinnot ovat vaativat. Itse olen tykännyt siitä, että opinnot vaativatkin ajattelua, ja olen oppinut paljon esseepainotteisesta opiskelusta. Korona-aikana etäopintoja oli paljon, mutta itse viihdyn enemmän lähiopetuksessa, Wikman pohtii.
Wikmanin kokemus Itä-Suomen yliopistosta on ollut kaikin tavoin myönteinen.
– Koen, että Itä-Suomen yliopisto on ollut erinomainen valinta. Se on oppilaitoksena joustava ja ihmisläheinen mutta samalla vaativa. Ja kaikki ovat olleet ystävällisiä, kun olen kysynyt neuvoa, Wikman kehuu.
Parhaillaan Wikman tekee maisteriohjelman pro gradu -tutkielmaa valmiiksi. Opintopolku jatkuu oletettavasti myös sen jälkeen.
– Jos täydennän vielä opintojani, minua kiinnostaisi opiskella lisää sote-juridiikasta ihan yleissivistyksenkin vuoksi. En ole sulkenut pois jatko-opintoja, mutta nyt maisteriopintojen jälkeen keskityn töiden tekemiseen jonkin aikaa.
