Terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aiheena on tietojohtaminen julkisessa terveydenhuollossa. Tutkimuksessa muodostetaan näkemys terveydenhuollon organisaatioiden tietojohtamisesta tutkimalla tiedon prosesseja, yhteisen organisatorisen tiedon muodostumista sekä tietojohtamisen vaikutuksia ja tuloksia. Tutkimus tuo esille terveydenhuollon johtajien näkemyksen tietojohtamisen prosesseista ja yhteisen organisatorisen tiedon muodostumisesta. Tutkimus linkittyy keskusteluun tiedon luonteen ja tietojohtamisen ymmärtämisen syventämisestä terveydenhuollon organisaatioissa. Tietojohtamisen kysymysten tarkastelu terveydenhuollossa on tärkeää, koska tiedon määrä kasvaa jatkuvasti ja terveydenhuoltoon kohdistuu monia erilaisia muutoksia. Terveydenhuollon organisaatioissa on tarve ymmärtää tiedon luonnetta ja organisatorisen tiedon muodostumista entistä paremmin sekä johtaa tietoa aikaisempaa systemaattisemmin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa tarkasteltiin tietojohtamisen eri ulottuvuuksia ja muodostettiin sen perusteella näkemys tietojohtamisen kokonaisuudesta terveydenhuollossa. Organisaation eri tasoilla toimivat johtajat katsoivat, että tietojohtaminen toteutuu kohtalaisen hyvin. Johtajien näkemys tiedon käytöstä johtamisessa oli kaikkein myönteisin. He kokivat käyttävänsä saatavilla olevaa tietoa johtamistyössään hyvin. Heikoimmin toteutuvaksi tietojohtamisen osa-alueeksi johtajat näkivät yhteisen johtamistiedon muodostamisen organisaatiossa. Tietojohtamisen toteuttamisessa terveydenhuollon organisatoriset tekijät osoittautuivat merkityksellisemmiksi kuin johtajien yksilölliset tekijät.
Tutkimus nostaa asiakkailta saadun tiedon merkityksen terveydenhuollon tietojohtamisen keskusteluun. Asiakaspalautetiedon käsittelykäytännöt vaihtelivat tapausesimerkkinä olleen sairaalan eri toimialueilla ja kun siirryttiin johtamistasolta toiselle. Saatua asiakaspalautetietoa käsiteltiin ensisijaisesti toteavasti. Asiakaspalautetiedon hallinnan prosessi ei tutkitussa sairaalassa kantanut niin pitkälle, että kattavaa yhteistä organisatorista asiakaspalautetietoa olisi voitu muodostaa ja hyödyntää laajasti organisaation johtamisessa.
Tutkimuksessa tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti, että tietojohtaminen on juurtunut monin tavoin terveydenhuollon organisaatioihin ja se vaikuttaa monella tapaa myönteisesti terveydenhuollon organisaatioiden johtamiseen, toimintaan ja tuloksiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus antaa näkökulmia tietojohtamisen moniammatillisen ja monialaisen keskustelun käymiselle sosiaali- ja terveydenhuollossa, sillä monet asiakkaisiin sekä palvelun ja hoidon toteuttamiseen liittyvät asiat ovat kaikille ammattiryhmille yhteisiä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää eri tavoin terveydenhuollon organisaatioiden tietojohtamisen kehittämisessä sekä laajemmin hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojohtamisen strategisessa suunnittelussa.
Tutkimuksen perusteella tietojohtamisen koulutukseen liittyviä kysymyksiä tulisi tarkastella koko tietojohtamisen prosessin näkökulmasta, sillä yksittäisiin kysymyksiin keskittyminen ei anna riittävästi valmiuksia tietojohtamisen kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Monimenetelmällisessä tutkimuksessa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa yhdistyvät kysely- ja haastattelututkimus sekä kirjallisuuskatsaus. Julkisen terveydenhuollon johtajien näkemyksiä tietojohtamisesta tarkasteltiin kyselytutkimuksen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin kuudesta erilaisesta terveydenhuollon organisaatiosta Suomessa strategisessa-, keski- ja lähijohdossa toimivilta johtajilta. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Yhteisen organisatorisen tiedon muodostumista tutkittiin yhdessä suuressa suomalaisessa sairaalassa fokusryhmähaastattelujen avulla käyttäen esimerkkinä asiakaspalautetietoa. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tietojohtamisen vaikutusten ja tulosten arvioimiseksi toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus aikaisemmista vertaisarvioiduista kansainvälisistä tutkimuksista.
KM, TtM Ritva Kosklinin terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Tietojohtaminen terveydenhuollossa - tiedon prosessit, tulokset ja vaikutukset organisaatiossa tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Marjo Suhonen Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Lammintakanen Itä-Suomen yliopistosta.