Kokemuksia käsityönopettajan opinnoista, Auli Sipola

– Olen Auli Sipola, 25 vuotta, alun perin olen Kajaanista, mutta kotoisin Siilinjärveltä. Opiskelen käsityönopettajaksi ja sivuaineenani on englannin kieli sekä pedagogiikka.

Miten päädyit hakemaan Itä-Suomen yliopistoon käsityönopettajaksi?

Auli kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2016 ja ennätti tämän jälkeen opiskella englannin kieltä vajaan vuoden verran Jyväskylän yliopistossa. Vaikka opinnot olivat kiinnostavia, koulutusvalinta ja opiskelijan arki eivät kuitenkaan tuntuneet ihan omilta. Auli päättikin pitää välivuoden ja harkita vielä uudestaan. Englannin kielen hän kuitenkin koki mieluisana ja toivoi voivansa pitää kieliopinnot mukana jossain muodossa, mutta ei oikein hahmottanut, mitä muuta opiskelisi englannin rinnalla.

– Loogista olisi ollut ottaa ruotsin kieli mukaan ja opiskella kieltenopettajaksi, mutta ruotsin opiskelu ei tuntunut omalta jutulta, Auli muistelee.

Välivuoden aikana Auli sai selville, että Joensuussa voi opiskella käsityönopettajaksi. Vaihtoehto tuntui heti innostavalta ja koska Itä-Suomen yliopistossa sai opiskella myös englannin kieltä, niin yhdistelmä oli houkutteleva.

– Olen aina rakastanut käsitöitä. Päätin, että haen kässään pääaineeksi ja saan näin pidettyä yhtä rakkaan enkun tässä rinnalla, Auli kertoo.

Alan vaihdon yhteydessä ensikertalaiskiintiö toki meni, mutta opiskeluorientoituneena Auli luotti vahvasti itseensä ja siihen, että opiskelupaikka aukeaa tästä huolimatta.

– Minulla oli kova luotto itseeni, että koulutukseen pääsen. Kilpailu ja hakupaine alalla eivät ole ihan niin kovia kuin vaikka kauppiksessa tai lääkiksessä, Auli pohtii.

Auli teki VAKAVA-kokeen ja pääsi tätä kautta soveltuvuuskokeeseen. Englannin kielessä aiemmin suorittamia yliopisto-opintoja hän on voinut lukea hyväksi uusissa opinnoissaan. Toiseksi sivuaineeksi tulee automaattisesti opettajan pedagogiset opinnot, kun hakukohde on käsityönopettaja. Toki opettajankoulutuksessa voi valita lisää mielenkiintoisia kokonaisuuksia vaikkapa vapaavalintaisiin opintoihin.

Mikä on parasta käsityönopettajan opinnoissasi?

Auli on ollut hyvin tyytyväinen opintoihinsa. Opiskelun aloitus sattui isoon murrosvaiheeseen, kun käsityönopettajankoulutus muuttui ja Aulin luokka oli ensimmäinen koulutuksen uudistumisen jälkeen. Tätä ennen teknisen ja tekstiilityön opetus ovat ollut eriytyneet. Hänen vuosiluokkansa pääsi aloittamaan monimateriaaliset käsityönopettajanopinnot. Iso uudistus ei ole kuitenkaan vaikuttanut opintojen laatuun, vaan opintokokonaisuudet ovat olleet Aulin mielestä oikein järkevät ja kiinnostavat. Hän kiittelee, että on päässyt toteuttamaan koulutuksessa mielenkiinnonkohteitaan.

– Opinnot ja harrastuksen on saanut koulutuksessa yhdistää! Olisin saattanut tehdä aivan samoja töitä ihan vapaa-ajallakin, Auli kertoo.

Auli on aina pitänyt todella monista käsityötekniikoista, mutta jokunen projekti on ollut hieman toisia mieluisampia. Tekstiilityön tekniikoista ompelu ja huovutus tuntuvat Aulista rakkaimmille ja teknisen työn puolelta puutyöt kiinnostavat eniten.  Myös 3D-tulostus ja laserleikkaus ovat olleet uusia, jännittäviä tekniikoita ja opittuja taitoja.

– Metallityöt tuntuivat etukäteen vierailta ja jännittäviltä, mutta ovat yllättävän hauskoja, kun pikkupelon voittaa, Auli kertoo.

Monimateriaalisessa käsityönopetuksessa tutustutaan kattavasti eri materiaaleihin. Materiaalien kustannukset opiskelijalle vaihtelevat hieman projektien mukaan, mutta käytännössä kulut eivät ole merkittävät, ellei sitten päätä käyttää todella erikoisia ja kalliita materiaaleja. Auli on tehnyt opintojensa puitteissa isojakin projekteja ja erityisesti hän muistelee, miten palkitsevalta tuntui kookkaan ja paljon työtunteja kysyneen työn valmistuminen.

– Muistan yhden tähtihetken, kun sain Puuteknologia-kurssilla tekemäni pitkän, useita tekniikoita vaatineen penkin vihdoin valmiiksi, Auli kertoo.

Aulilla on jo viidennen opiskeluvuoden alkaessa kolme harjoittelua takana. Kaksi ensimmäistä harjoitteluaan hän suoritti Rantakylän normaalikoulussa ja kolmannen Tulliportinkadun normaalikoulussa. Harjoittelupaikkojen osoittamisessa otetaan huomioon se, että molemmat puolet käsityönopettajan pätevyydestä tulisivat käytäntöön myös harkoissa.

– Harjoittelut ovat olleet sitä kaikkein antoisinta aikaa opiskelussa. Harkat ovat todella intensiivisiä, mutta niistä saa paljon omalle opettajuudelle. Opetusharjoittelussa pääse lähelle arkea ja tulevaa opettajuuttaan, Auli summaa.

Mitä odotat käsityönopettajan opinnoiltasi?

– Syventävissä opinnoissa on projektiluontoisia kursseja ja odotan niitä innolla, Auli sanoo.

Aulin opinnot ovat jo loppuvaiheessa ja pian koittava haaste on myös gradun kirjoittaminen. Opiskelijalla on selkeät suunnitelmat tutkielman tekemiseksi. Hän on tehnyt laajan kandityön aiheesta: Käsityöharrastajien perfektionismi, ja tätä teemaa laajennetaan suurentamalla otantaa. Toiveissa on myös julkaista tiivistelmäartikkeli aiheesta jossain käsityöalan lehdessä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tällä hetkellä omat koulutusvalinnat ja ala tuntuvat oikeilta. Auli toivoo työllistyvänsä alalle, mutta hänelle ei ole niinkään väliä kummalle, teknisen vai käsityön puolelle. Sivuainevalinnastaan johtuen Auli saa pätevyyden opettaa käsitöiden lisäksi myös englantia, mikä laajentaa vielä mahdollisuuksia työelämää ajatellen. Aulia kiinnostaa hyvin erilaiset työympäristöt ja tehtävänkuvat.

– Toivon, että pääsen käsityönopettajaksi yläasteelle, myös yliopistolla työskentely tai kansalaisopisto kiinnostavat, Auli suunnittelee.

Miten kuvailisit opiskelukaupunkiasi Joensuuta?

Auli kokee, että Kuopio ja Joensuu ovat hyvin samantyyppisiä kaupunkeja, joten suurta eroa hän ei ole kokenut muuttaessaan Kuopiosta Joensuuhun.

– Juuri eilen ollessani Ilosaaressa ihmettelin, että on tämä kyllä ihana kaupunki! Joensuu on sievä kaupunki, etenkin joki ja uusi torialue ovat kivoja. Kaupungissa on leppoisa meininki ja voi olla vapaasti itsensä, eikä tarvitse esittää muuta kuin on, Auli kertoilee.

Auli on harrastanut viimeiset 14 vuotta jalkapalloa. Hän on juuri liittynyt joensuulaiseen jalkapallojoukkueeseen, FC Herttaan.

– Kerättyäni rohkeutta liityin viime syksynä futsaljoukkueeseen ja nyt pelaan jalkapalloa myös edustusjoukkueessa, Auli kertoo.

Jalkapallo pitää opiskelijan kiireisenä ja aktiivisena vapaa-ajalla. Treenit pidetään 3–4 kertaa viikossa. Laitapuolustajana pelaava Auli käy peleissä ainakin pari kertaa kuukaudessa, joskus jopa joka viikonloppu. Auli tahtookin kannustaa kaikkia kaupunkiin opiskelemaan tulevia naisfutareita ottamaan Herttoihin yhteyttä matalalla kynnyksellä!

Myös kampusalue Joensuussa tuntuu opiskelijasta toimivalta ja kompaktilta. Taitola on suunniteltu tiloiltaan ja laitteiltaan palvelemaan käsityönopettajaopiskelijoiden tarpeita ja tarjoamaan laajat mahdollisuudet eri tekniikoiden toteuttamiseen.

– Työ ei jää ainakaan kiinni siitä, ettei olisi laadukkaita työvälineitä tai -tiloja. Taitolassa on vahva yhteishenki ja yhteisö, jotka ovat etenkin opintojen alkuvaiheessa tärkeitä, Auli kertoo.

Aulin vinkit käsityönopettajankoulutuksesta kiinnostuneille hakijoille

1. Omasta harrastuneisuudesta on hyötyä, mutta ei kannata säikähtää, vaikka ei olisikaan käsitöitä harrastanut. Opinnoissa lähdetään aina perusteista liikkeelle!

2. Motivoituneisuus käsityöhön kuitenkin tarvitaan. Kurssityöt vievät paljon aikaa, ja ilman motivaatiota ne voivat alkaa tuntua raskailta.

3. Opettajuuteen tarvitaan myös tietynlainen veto, mutta tämä voi kasvaa entisestään myös opintojen aikana kuten itselläkin on tehnyt.

4. Ennakkotehtävässä pääsee näyttämään osaamistaan. Kirjallinen ilmaisu on myös tärkeää käsityön ohessa.

5. Jos pidät käsityöstä, niin tämän koulutuksen puitteissa saat harrastuksesta ammatin!