Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ja biomarkkereiden yhteyttä migreeniin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimuksen aineistossa. Tutkimuksen lähtökohtana oli se, että epidemiologisissa tutkimuksissa migreeniin, erityisesti sen auralliseen muotoon, on havaittu liittyvän suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta yhteyden taustalla olevat patofysiologiset mekanismit ovat edelleen epäselviä. Niiden tutkiminen on tärkeää, koska sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy perustuu sairauden ilmenemiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimuksen laaja tietopohja antoi mahdollisuuden tarkastella verisuoniterveyttä monesta näkökulmasta väestöotoksessa. Keskeinen havainto oli se, että tässä aineistossa migreenin tai erityisesti aurallisen migreenin ja tavanomaisten valtimotautien taustalla olevien tekijöiden, kuten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tai ateroskleroosin kehittymisen varhaisvaiheisiin liittyvien verisuonimuutosten, välisestä yhteydestä ei saatu osoitusta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -monikeskustutkimusta, joka on pitkäaikainen kardiovaskulaariepidemiologinen tutkimushanke, jossa selvitetään sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Väitöskirjatyön aineisto pohjautuu pääosin 27-vuotisseurantakäynnillä vuonna 2007 kerättyyn tietoon. Tavoitteena oli tarkastella migreeniä mahdollisena valtimotaudin riskiin vaikuttavana tekijänä. Tutkimuksessa selvitettiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden sekä verisuonten rakenteellisten muutosten ja toiminnan häiriöiden yhteyttä migreeniin ja sen kahteen päämuotoon; auralliseen ja aurattomaan migreeniin. Lisäksi selvitettiin, onko keskeisen verenkierron hemodynamiikkaa tai sydämen autonomista säätelyä koskevissa kajoamattomissa tutkimuksissa eroa migreeniä sairastavien tutkimushenkilöiden ja vertailuryhmän välillä.
Lääketieteen lisensiaatti Anna-Kaisa Valve-Dietzin väitöskirja The association of cardiovascular risk factors and biomarkers with migraine. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study (Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ja biomarkkereiden yhteys migreeniin. Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät –tutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Tomi Laitinen Itä-Suomen yliopistosta.
