Tehohoidon alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin tehohoitopotilaiden elintoimintahäiriöiden vaikeuden mittaamista. Jotta sairauden vaikeus ja potilaan ennuste osataan arvioida oikein, pitää elintoimintoja voida mitata objektiivisesti. Se on tärkeää myös siksi, että tieteellisten tutkimusten potilasryhmiä voitaisiin vertailla.
Toinen tutkimukseni aihe oli teho-osastoilla hoidettavien aivokuolleiden elinluovuttajien vaikutus kuolleisuuslukuihin ja osaston laskennalliseen hoitotulokseen. Elinsiirtotoiminta on tärkeä osa nykyaikaista lääketiedettä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Sequential Organ Failure Assessment (SOFA) -pisteytys on ollut 1990-luvulta lähtien käytössä elintoimintahäiriöiden vaikeuden mittarina. Tutkimukseni osoitti, että tehohoidon kehittymisen myötä pisteytys on vanhentunut. Erityisesti verenkiertovajauksen vaikeuden luokittelu SOFAn kriteereillä ei enää nykypäivän tehohoidossa toimi, vaan usein pisteytys yliarvioi sairauden vakavuutta. Tutkimuksessani kehitettiin kaksi uutta keinoa verenkiertovajauksen vaikeuden luokitteluun. Molemmat perustuvat verenkiertoa tukevan lääkehoidon tarpeeseen. Nämä uudet luokittelut kuvastavat verenkiertovajauksen vaikeutta ja ennustavat potilaan kuolemanvaaraa osuvammin kuin SOFAn verenkiertovajauspisteytys. Tulokset mahdollistavat verenkiertovajauksen vaikeuden arvioinnin realistisesti mutta kuitenkin yksinkertaisesti.
Tutkimukseni osoitti lisäksi, että mahdollisina elinluovuttajina tehohoitoon otetut potilaat vaikuttavat merkittävästi teho-osaston kuolleisuuslukuihin. Vaikka nämä potilaat muodostavat alle prosentin kaikista tehohoitopotilaista, heidän osuutensa menehtyvistä potilaista on 7 prosenttia. Käytössä olevat kuolemanvaaraa ennustavat laskentayhtälöt eivät kuitenkaan kyenneet ennakoimaan näiden potilaiden suurta kuolleisuutta. Tästä voi aiheutua harhaa teho-osastojen vertaisarviointiin, jossa verrataan toteutunutta kuolleisuutta suhteessa ennakoituun kuolleisuuteen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Kansainvälinen tehohoitoyhteisö on havahtunut SOFA-pisteytyksen ongelmiin, ja on perustettu asiantuntijatyöryhmä luomaan päivitetty versio SOFA-pisteytyksestä. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää tässä työssä. Elinluovuttajat voivat vaikuttaa merkittävästi tehohoidon kuolleisuuslukuihin ja vertaisarviointiin. Tämä asia täytyy ottaa huomioon tehohoidon tulosseurannassa, jotta hyvälaatuisen teho-osaston tuloslukuja ei virheellisesti tulkita huonoiksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatyön osatutkimukset olivat taaksepäin katsovia ja ne perustuivat Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osastolla hoidossa olleista potilaista saatuihin tietoihin tai laajempiin, valtakunnallisiin tehohoitorekistereihin.
Suomalaisen teho-osastojen vertaisarviointihankkeen, Suomen Tehohoitokonsortion laatutietokannan rekisteridata on ollut tutkimuksen merkittävin lähdeaineisto. Lisäksi hyödynsimme yhdysvaltalaista eICU -tehohoitotietokantaa.
Lääketieteen lisensiaatti Anssi Pölkin väitöskirja Organ Failure Assessment - Insights into measuring organ dysfunctions and intensive care unit benchmarking tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Anne Kuitunen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Matti Reinikainen Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
