Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjani aihe on työkyky ja kipulääkkeiden käyttö selkäleikatuilla potilailla, joiden alaraajakipua on hoidettu selkäydinstimulaatiolla.
Selkäkipupotilaat käyttävät runsaasti terveyspalveluita ja aiheuttavat runsaasti suoria ja epäsuoria kustannuksia. Selkärangan kipua on vaikea hoitaa nopeasti, ja oireet voivat johtaa sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen työstä poissaoloon ja pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2020 selkäsairauden takia korvattuja sairaspäivärahapäiviä oli hieman yli 1,4 miljoonaa ja korvattujen päivien kustannukset 83 miljoona euroa. Selkäsairaudet ovat olleet vuosien ajan yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen Suomessa. Vuonna 2022 tuki- ja liikuntaelinsairaudet nousivat yleisimmäksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa.
Valtaosin selkäsairauksien hoito on konservatiivista ja siihen kuuluvat muun muassa tulehduskipulääkkeet, neuropaattisen kivun lääkkeet ja kuntoutus. Merkittävä osa selkäleikkauksen läpikäyneistä kärsii leikkauksen jälkeisestä selkä- ja alaraajakivusta. Selkäydinstimulaatiota käytetään pääasiassa vaikean ja pitkäkestoisen neuropaattisen kivun hoitoon. Yleisimpänä käyttöaiheena on alaraajan jatkuva tai toistuva kipu, joka kroonistuu teknisesti onnistuneesta selkäleikkauksesta huolimatta. Selkäydinstimulaatiohoidon on todettu olevan uusintakirurgiaa tehokkaampi keino hoitaa kroonista kipua näillä potilailla.
Selkäydinstimulaatiohoidon vaikutusta työkykyyn ei ole aikaisemmin juurikaan selvitetty. Myöskään kipulääkkeiden käytöstä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen ei ole juurikaan aiempia tutkimuksia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Pysyvää selkäydinstimulaatiota käyttäneillä oli vähemmän sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä kuin muissa ryhmissä. Prospektiivista tutkimusta kuitenkin tarvitaan jatkossa tämän tuloksen ennustearvon arvioimiseksi.
Työkyvyttömyyseläke ei näytä vähentävän opioidien käyttöä millään potilasryhmällä pitkäaikaisesti, vaikka hetkellisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen annokset näyttävät laskevan kaikissa ryhmissä. Selkäydinstimulaatiolla hoidetuilla potilailla opioidien annokset olivat seurannan aikana pienempiä ja annoksen nouseminen oli loivempaa kuin muilla selkäleikatuilla potilailla. Selkäydinstimulaatiolla hoidetuilla potilailla työkyvyttömyyseläke pienensi gabapentinoidien annoksen lisäystä. Lääkkeiden käyttö kuitenkin jatkui myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen, minkä perusteella voidaan päätellä, että myös kipuongelmat jatkuivat eläköitymisen jälkeen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tämän tutkimuksen tulokset voivat auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja potilaita ymmärtämään, että eläkkeelle siirtyminen ei välttämättä vaikuta kivun määrään tai kipulääkkeiden tarpeeseen. Tämä voi auttaa parantamaan potilaiden hoitoa varhaisemmassa vaiheessa ja käyttämään ahkerammin erilaisia kipua lievittäviä hoitomuotoja, kuten fysioterapiaa tai psykoterapiaa sekä vähentämään tai välttämään tarpeetonta kipulääkkeiden, erityisesti opioidien käyttöä. Lisäksi eläkkeelle jääneiden potilaiden kivunhoitoon on syytä kiinnittää huomiota ja tarjota lääkehoidon lisäksi myös kuntouttavia hoitomuotoja.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus on osa Kuopion yliopistollisen sairaalan neuromodulaatiotutkimusryhmän projektia. Tämä väitöstutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin KYS:ssä vuosina 1994–2014 kerättyä retrospektiivista selkäydinstimulaatiorekisteriä, joka sisältää potilaita Itä- ja Keski-Suomesta. Aineisto koostuu 230 potilaasta, joista jokaiselle on kolme kaltaistettua (ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, molemmat elossa indeksipäivänä) verrokkia. Rekisteri sisältää tietoa muun muassa potilaan iästä, sukupuolesta, aiemmista selän operaatioista, operaatiotasoista, stimulaation onnistumisesta ja komplikaatioista. Kansallisista rekistereistä on saatu tiedot sairaspäivärahoista, kuntoutustuesta, eläkkeistä, lääkekäytöstä, diagnooseista sekä terveyspalveluiden käytöstä (sairaalakäynnit, avohoitokäynnit, yksityinen tutkimus ja hoito). Potilaat on jaettu kolmeen ryhmään: pelkän koejakson läpikäyneet potilaat, pysyvän pulssigeneraattorin saaneet ja pysyvän pulssigeneraattorin saaneet, joilta generaattori myöhemmin poistettu.
Lääketieteen lisensiaatti Hanna Kaijankosken väitöskirja Disability pension and use of pain medications in persistent spinal pain syndrome patients treated with spinal cord stimulation (Työkyvyttömyyseläke ja kipulääkkeiden käyttö selkäleikkauksen jälkeen selkäydinstimulaatiolla hoidetuilla potilailla) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Marja Mikkelson Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Olavi Airaksinen Itä-Suomen yliopistosta.
