Fysiatrian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Tutkijoiden kehittämä uusi testi auttaa tunnistamaan, milloin alaselkäkivussa on kyse hermoperäisistä iskiasoireista. Lähtökohtana on alaselkäkivun tutkimisessa ennestään käytetty suoran jalan nostokoe eli SLR-testi, jota on muokattu erottamaan paremmin hermo-oireet. Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Lääketieteen lisensiaatti Janne Pesosen väitöstutkimuksessa selvitettiin hermokudoksen liikkumista SLR-testin aikana iskiaspotilailla oireiston eri vaiheissa. – Pyrimme selvittämään, miten iskiasoire vaikuttaa hermon vapaaseen liikkumiseen ja toisaalta, kuinka tämä liike muuttuu ajan kuluessa ja oireen mahdollisesti lievittyessä, Pesonen kertoo.
Tutkimuksessa seurattiin 1,5 vuoden ajan 15 henkilöä, jotka tutkimuksen alkaessa kärsivät muutaman viikon kestäneestä toispuoleisesta, välilevytyrän aiheuttamasta iskiasoireesta. Heille tehtiin tutkimuksen alussa ja lopussa kuvausprotokolla, jonka aikana hermokudoksen liikettä mitattiin magneettikuvauslaitteen avulla kolmella eri tavalla tehdyn suoran jalan noston aikana. Hermokudoksen liikkeen yhteyttä potilaan selkä- ja säteilykipuun selvitettiin laskennallisin menetelmin.
– Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa on voitu osoittaa potilaaseen kajoamattomalla menetelmällä yhteys hermon liikkuvuuden sekä potilaan selkä- ja alaraajaoireiden välillä.
– Tulosten perusteella muokkasimme suoran jalan nostokoetta siten, että sillä voidaan luotettavasti ja tehokkaasti tunnistaa ne potilaat, joilla alaraajaan säteilevä selkäkipuoire johtuu hermoärsytyksestä eikä muista tuki- ja liikuntaelinvaivoista.
Uusi ESLR-testi ennusti hyvin välilevytyrän ja hermojuuren puristuslöydöstä magneettikuvissa. Testin luotettavuus ja toistettavuus varmistettiin tutkimuksella, johon osallistui 20 iskiasoireista ja 20 muista tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää henkilöä.
Alaselkäkipu on maailman yleisin toimintakykyä heikentävä tila. – Selkäkipu on aiemmin ymmärretty yksittäisinä itsenäisinä jaksoina. Nykykäsityksen mukaan kyse on pikemminkin pidempikestoisesta ja kokonaisvaltaisemmasta ongelmasta ja useista mahdollisista oirekokonaisuuksista, joihin vaikuttavat monet yksilölliset tekijät.
Tiedemaailma on yksimielinen siitä, että selkäkivun tehokkaampi hoito olisi ehdottoman tärkeää. Kansallisten ja kansainvälisten hoitosuositusten parempaa noudattamista muun muassa kuvantamisen ja hoitovalintojen suhteen pidetään tärkeänä keinona tehostaa hoitoa ja hoitoon liittyviä kustannuksia. – Lisäksi erilaisten selkäkivun alatyyppien tunnistaminen olisi tärkeää, että eri vaivoista kärsiville potilaille kyettäisiin suunnittelemaan parempia ja tehokkaampia hoitokeinoja.
Väitöstutkimuksen tulokset voivatkin tulevaisuudessa merkittävästi edistää iskiasoireisten potilaiden tunnistamista ja hoidon tehokasta linjaamista.
Lääketieteen lisensiaatti Janne Pesosen väitöskirja Extending the straight leg raise test for improved clinical evaluation of sciatica. From neuromechanical studies to clinical practice (Laajennettu suoran jalan nostokoe parempaan iskiasoireen kliiniseen arvioinitiin. Neuromekaanisista tutkimuksista kliiniseen käyttöön) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Timo Pohjolainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Olavi Airaksinen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Janne Pesonen, jhpesone(a)uef.fi, p. 0447179703
Kuvia muokatusta suoran jalan nostokokeesta, kuvissa kudoserotteluliikkeinä nilkan dorsifleksio ja lonkan sisäkierto. Kuvat Pesonen, J., Shacklock, M., Rantanen, P. et al. Extending the straight leg raise test for improved clinical evaluation of sciatica: reliability of hip internal rotation or ankle dorsiflexion. BMC Musculoskelet Disord 22, 303 (2021). https://doi.org/10.1186/s12891-021-04159-y
