Neurologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimus käsittelee otsa-ohimolohkorappeumien ei-geneettisiä riskitekijöitä sekä rikoskäyttäytymistä otsa-ohimolohkorappeumia ja muita hermoston rappeumasairauksia sairastavilla. Suuri osa otsa-ohimolohkorappeumien geneettisistä riskitekijöistä on kattavasti kuvattu, mutta ei-geneettiset ja mahdollisesti ehkäistävissä olevat riskitekijät tunnetaan toistaiseksi huonommin. Tutkimuksessa haluttiin lisäksi selvittää, liittyykö otsa-ohimolohkorappeumiin muita hermoston rappeumasairauksia enemmän rikoskäyttäytymistä, koska varhaiset käytösoireet ovat otsa-ohimolohkorappeumia sairastavilla tyypillisiä ja voivat esiintyä jo vuosia ennen varsinaista diagnoosia. Aihetta on tärkeä tutkia, jotta mahdollisimman moni otsa-ohimolohkorappeumaa sairastava saisi oikea-aikaisen diagnoosin ja pääsisi sitä kautta lääketieteellisen hoidon ja ohjauksen piiriin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tulokset osoittavat, että matala koulutustaso ja päähän kohdistuneet vammat voivat olla riskitekijöitä otsa-ohimolohkorappeumille ja vaikuttaa sairastumisikään. Pään vammat olivat yleisempiä potilailla, joilla sairaus ei kulkenut suvuittain, ja lisäksi varhaisemmassa iässä sairastuneilla. Myös matala koulutustaso ja sydänsairaudet olivat yleisempiä ei-periytyvässä taudissa.
Geneettisesti periytyvää tautimuotoa sairastavilla liitännäissairauksia oli vähemmän, mutta sydänsairaudet olivat heillä kuitenkin yhteydessä aiempaan sairastumisikään.
Rikoskäyttäytymisen havaittiin olevan yleisempää otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavilla, ja erityisesti liikenne- ja omaisuusrikosten osuus oli korostunut viimeisenä vuonna ennen diagnoosia. Kolmen vuoden ajan diagnoosin jälkeen rikoskäyttäytymistä oli otsa- ohimolohkorappeumaa sairastavilla kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin terveillä verrokeilla.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimustulokset antavat lisätietoa otsa- ohimolohkorappeumien taudinkuvasta ja riskitekijöistä, joihin voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti vaikuttaa ehkäisytoimilla. Lisäksi tutkimuksen tuottama tieto tarjoaa uutta tieteellistä tietoa muistisairauspotilaiden oikeusturvan parantamiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessa selvitettiin ei-geneettisten riskitekijöiden osuutta geneettistä tai ei-geneettistä otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavilla potilailla. Ensimmäisen osatyön laaja aineisto muodostui suomalaisista ja italialaisista potilaista. Toisessa osatyössä ensimmäisen osatyön suomalaisessa kohortissa verrattiin päähän kohdistuneiden vammojen yleisyyttä FTD-potilailla verrattuna suomalaisiin Alzheimerin tautia sairastaviin potilaisiin ja terveisiin verrokkeihin. Kolmannen osatyön aineisto koostui Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden muistipoliklinikoiden potilaista, ja aineistossa olivat mukana kaikki yleisimmät aivorappeumasairaudet. Vertailukohorttina käytettiin suomalaista vakioitua perusväestöä.
Lääketieteen lisensiaatti Helmi Soppelan väitöskirja Potential risk factors and criminal behavior in frontotemporal dementia (Riskitekijät ja rikoskäyttäytyminen otsa-ohimolohkorappeumissa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kati Juva Helsingin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Helmi Soppela, helms@uef.fi, 0451354205
