Psykiatrian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aiheena on toimintakykyä heikentävien mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien samanaikaissairastavuus sekä niiden vaikutukset elämäntyytyväisyyteen – koetun hyvinvoinnin mittariin – ikääntyvillä naisilla.
Aihepiiriä on tärkeää tutkia, koska diagnosoitujen mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien välinen samanaikaissairastavuus ei ole juurikaan saanut huomiota väestötasolla, vaikka mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat maailmanlaajuisesti kaksi tärkeintä sairaustaakan aiheuttajaa. Niiden esiintyvyys myös kasvaa väestön ikääntyessä, kun taas hyvä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ovat välttämättömiä terveenä ikääntymisen kannalta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessani havaitun perusteella näyttö mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien samanaikaissairastavuudesta kasvaa vähitellen, ja samanaikaissairastavuus on ilmeistä työkyvyttömyyseläkkeistä ja reseptilääkeostoista kerättyjen rekisteritietojen perusteella.
Itseilmoitukset eivät ole riittäviä toimintakykyä heikentävien mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien havaitsemiseksi ikääntyvillä naisilla, mikä korostaa muiden tietolähteiden ja osoittimien – esimerkiksi kansallisten terveydenhuollon rekisterien – merkitystä tietolähteinä.
Toimintakykyä heikentävien mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa ikääntyminen heikentää elämäntyytyväisyyttä niin poikkileikkaus- kuin pitkittäistarkastelussakin vaarantaen siten kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin.
Mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien keskinäisten syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi ja sairaustaakan hillitsemiseksi tarvitaan lisää tutkimusta etenkin pitkittäisasetelmissa. Koetun hyvinvoinnin merkitys kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille tulisi myös paremmin tunnistaa sekä suunnata toimenpiteitä sen ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi myös ikääntyvillä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni I osatyössä luotiin katsaus tutkimusaiheen kannalta olennaiseen, vuoteen 2019 mennessä julkaistuun kirjallisuuteen, jossa tarkasteltiin yleisimpien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja joko mielenterveyden häiriöiden tai koetun hyvinvoinnin välisiä, suoria yhteyksiä 45 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla aikuisilla. Osatöissä II-IV hyödynnettiin prospektiivista, väestöpohjaista Osteoporoosin Vaaratekijät ja Ehkäisy (OSTPRE) kohorttitutkimusta. OSTPRE alkoi vuonna 1989, ja kohderyhmänä olivat kaikki vuosina 1932–1941 syntyneet naiset (n=14220), jotka asuivat silloisen Kuopion läänin alueella. Tutkittavista on kerätty tietoa postitse lähetetyillä kyselylomakkeilla ja kansallisia terveydenhuollon rekisteritietoja hyödyntämällä.
Toisessa osatyössä OSTPRE-kyselylomakkeiden itseilmoituksia mielenterveyden häiriöistä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista verrattiin rekisteritietoon näiden sairauksien takia myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Kolmannessa osatyössä mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien samanaikaissairastavuutta tutkittiin työkyvyttömyyseläkkeistä ja reseptilääkeostoista kerättyjä rekisteritietoja hyödyntäen. Neljännessä osatyössä tutkittiin, miten ikääntyminen toimintakykyä heikentävien mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa on yhteydessä koettuun elämäntyytyväisyyteen senhetkisesti sekä viiden (1999–2004) ja kymmenen (1999–2009) vuoden seurannoissa.
Lääketieteen lisensiaatti Jeremi Heikkisen väitöskirja Comorbidity and life satisfaction in ageing women with mental or musculoskeletal disorders (Samanaikaissairastavuus ja elämäntyytyväisyys mielenterveyden häiriöistä ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista kärsivillä ikääntyvillä naisilla) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Risto Honkanen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Jeremi Heikkinen, jeremih(a)uef.fi