Kirurgian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Nilkan alueen vammat ovat yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinvammoista. Suomessa hoidetaan arviolta 24 000 nilkan venähdysvammaa ja 8 000 nilkkamurtumaa vuodessa. Tämän rekisteripohjaisia aineistoja hyödyntäneen väitöskirjatyön päätavoitteena oli tutkia yleisimpien nilkan alueen vammojen leikkaustoimenpiteiden ilmaantuvuutta ja nilkkamurtumaleikkausten jälkeisiä komplikaatioita.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöskirjatyön aineisto on kattava ja sen tiedot on kerätty koko Suomen käsittävästä laadukkaasta rekisteristä. Tutkimuksessa selvisi, että nilkan nivelsidevammojen konservatiivisemman hoitolinjauksen myötä akuuttien nivelsidevammojen leikkausmäärät vähenivät dramaattisesti 1990-luvun puoliväliin mennessä ja sen jälkeen kaikkien nivelsideleikkausten määrät ovat pysyneet tasaisesti maltillisina 2000- ja 2010-luvuilla.
Tutkimuksemme osoitti, että Suomessa todetaan 69 leikkaushoitoa vaativaa nilkkamurtumaa 100 000 henkilövuotta kohden. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana leikkaushoitoa vaativien nilkkamurtumien ilmaantuvuus on kokonaisuudessaan tasoittunut. Miehillä ilmaantuvuus on alkanut jopa vähentyä, mutta yli 70-vuotiailla naisilla kohota. Nilkkamurtumaleikkausten jälkeisiä alkuvaiheen (≤4 kk leikkauksesta) komplikaatioita esiintyi 7,2 prosentilla potilaista. Tavallisimpia myöhäisvaiheen uusintaleikkauksia olivat suunnittelemattomat fiksaatiomateriaalien poistot, joita tehtiin 16,7 prosentille potilaista primaarileikkauksen jälkeisen kolmen vuoden aikana. Riski nilkkamurtumaleikkausten jälkeiseen leikkaushoitoa vaativaan post-traumaattiseen nivelrikkoon vaikuttaisi olevan vähäinen, koska nilkan luudutusta tai tekonivelleikkausta vaativien tapausten kumulatiivinen ilmaantuvuus 23 vuoden aikana oli alle 1 %.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksiemme perusteella voimme tunnistaa nilkkamurtumaleikkausten jälkeisille komplikaatiolle alttiita potilaita.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tämän rekisteripohjaisen väitöskirjatyön aineisto on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO, ent. poistoilmoitusrekisteri).
Lääketieteen lisensiaatti Ville Happosen väitöskirja Incidence and complications of operatively treated ankle injuries in finland between 1986 and 2020 (Operatiivista hoitoa vaativien nilkkavammojen ilmaantuvuus ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot Suomessa vuosina 1986–2020) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Juhana Leppilahti Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Heikki Kröger Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöstilaisuus
