Masennus ja muut mielenterveysongelmat vähentävät työkykypainotettujen elinvuosien määrää jo enemmän kuin tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai sydän- ja verisuonisairaudet, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston, Kelan ja australialaisen Monashin yliopiston yhteistutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa sairaudesta aiheutuvien työkykypainotettujen elinvuosien menetystä väestötasolla Suomessa. Tulokset julkaistiin terveystaloustieteen alan arvostetussa Value in Health -lehdessä.
Työkykypainotettu elinvuosi on uusi Monashin yliopistossa kehitetty mittari, jonka avulla voidaan tarkastella sairauksien aiheuttamaa taakkaa työ- ja toimintakyvyn näkökulmasta. Työkykypainotettu elinvuosi kuvaa vuotta täydellisessä työ- ja toimintakyvyssä sekä työ- että kotielämän vaatimusten suhteen.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan masennus ja muut mielenterveysongelmat johtavat 18–79-vuotiailla suomalaisilla vuosittain 99 570 työkykypainotetun elinvuoden menetykseen töissä sekä 256 086 työkykypainotetun elinvuoden menetykseen koti- ja vapaaehtoistyössä. Masennuksen ja mielenterveysongelmien suuri vaikutus näkyi erityisesti 18–34-vuotiaiden naisten joukossa.
Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien vuoksi menetetään vuosittain 67 945 työkykypainotettua elinvuotta töissä ja 198 544 vapaa-ajalla. Sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi menetetään vastaavasti 55 329 ja 143 453 työkykypainotettua elinvuotta vuosittain. Muita tutkimuksessa tarkasteltuja sairauksia olivat astma, diabetes, maha- ja suolikanavan sairaudet, migreeni ja muut krooniset päänsäryt sekä kilpirauhasen vajaatoiminta ja muut kilpirauhasen sairaudet.
Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat Kelan mukaan olleet yleisin sairauspoissaolosyy 16–34-vuotiailla jo pitkään ja ne ovat nousseet yleisimmäksi syyksi myös 35–49-vuotiailla vuodesta 2017 alkaen. Myös 50–67-vuotiailla nähdään kasvua, vaikka yleisimpänä syynä heillä on edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
– Nuorten aikuisten masennus ja muut mielenterveysongelmat näkyvät selkeästi menetettyjen työkykypainotettujen elinvuosien määrissä. Masennuksen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen voi kertoa esimerkiksi sairauden paremmasta diagnostiikasta ja vähentyneestä stigmasta, mutta myös työelämän kasvaneesta kuormittavuudesta ja sosiaalisen median aiheuttamasta paineesta, kertoo yliopistotutkija Piia Lavikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimus perustui iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin suhteen kiintiöityyn, suomalaista aikuisväestöä edustavaan 2187 vastaajan otokseen vuodelta 2022. Otoksessa mukana olevalta väestöltä kysyttiin heidän sairauksistaan ja koetusta työ- ja toimintakyvystä. Kyselyaineiston havainnot laajennettiin koskemaan koko suomalaista aikuisväestöä Tilastokeskuksen väestötietojen avulla. Työkykypainotetut elinvuodet arvioitiin sukupuoli- ja ikäryhmäkohtaisten väestömäärien, sairauksien yleisyyden ja niiden aiheuttamaan työ- ja toimintakykyhaitan perusteella.
– Työkykypainotettu elinvuosi tarjoaa uuden tavan tarkastella sairauksien aiheuttamaa taakkaa erityisesti työ- ja toimintakyvyn näkökulmasta. Mittari mahdollistaa jatkossa myös erilaisten ehkäisytoimien ja hoitojen yhteiskunnallisten hyötyjen arvioinnin entistä paremmin, toteaa tutkimusta johtanut Itä-Suomen yliopiston professori Janne Martikainen.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Piia Lavikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, piia.lavikainen (a) uef.fi, Piia Lavikainen - UEFConnect
Professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, janne.martikainen(a)uef.fi, Janne Martikainen – UEF Connect
Tutkimusartikkeli: Lavikainen P, Lehtimäki AV, Heiskanen J, Luoto R, Ademi Z, Martikainen J: The impact of chronic conditions on productivity-adjusted life years (PALYs) in both the workplace and household settings in the general adult population in Finland. Value in Health 2024, ISSN 1098-3015, https://doi.org/10.1016/j.jval.2024.09.017.
