Vakavasta masennustilasta kärsivillä voi tuoreen tutkimuksen mukaan olla vajausta arginiinista. Arginiini on aminohappo, jota elimistö käyttää muun muassa typpioksidin valmistukseen. Typpioksidi toimii hermoston ja immuunipuolustuksen välittäjäaineena sekä osallistuu verisuonten säätelyyn.
Verinäytteestä määriteltävä arginiinin biosaatavuus (Global Arginine Bioavailability ratio, GABR) kertoo saatavilla olevan arginiinin määrästä elimistössä ja sillä on aiemmin mitattu typpioksidin tuottokykyä. Arginiinin alentuneen biosaatavuuden on myös todettu olevan itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
Journal of Affective Disorders -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että arginiinin biosaatavuus oli masentuneilla heikentynyt.
– On mahdollista, että masennukseen liittyvät tulehdukselliset muutokset johtavat arginiinin vajaukseen. Tästä voisi seurata vaikeuksia tuottaa typpioksidia hermoston ja verisuonten käyttöön. Vielä ei kuitenkaan tiedetä varmasti, mistä arginiinin vajaus masentuneilla johtuu, kertoo tohtorikoulutettava Toni Ali-Sisto, joka toimi tutkimuksen ensimmäisenä kirjoittajana.
Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimukseen osallistui 99 aikuista henkilöä, joilla oli todettu vakava masennustila, sekä 253 verrokkia, joilla ei ollut masennusta. Osallistujien paastoseeruminäytteestä analysoitiin kolmen aminohapon, arginiinin, sitrulliinin ja ornitiinin, pitoisuudet. Näistä laskettiin arginiinin biosaatavuus. Lisäksi mitattiin kahden typpioksidin tuotantoon vaikuttavan aineen, symmetrisen ja asymmetrisen dimetyyliarginiinin, pitoisuudet. Tuloksia vertailtiin masentuneiden ja terveiden välillä. Lisäksi tarkasteltiin, muuttuivatko näiden aineiden pitoisuudet masennusta sairastavilla kahdeksan kuukauden seurannan aikana ja oliko masennusoireiden lievittymisellä siihen vaikutusta.
– Vaikka masentuneiden elimistössä näyttikin tässä tutkimuksessa olevan vajausta arginiinista, nämä tulokset eivät vielä tarkoita, että arginiini ravintolisänä auttaisi suojaamaan masennukselta. Siinä olisi hyvä aihe jatkotutkimukselle, Ali-Sisto toteaa.
Arginiinin biosaatavuus oli masentuneilla heikompi kuin verrokeilla. Symmetrisen ja asymmetrisen dimetyyliarginiinin pitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja. Masennus- tai psykoosilääkkeiden käyttö ei vaikuttanut mitattujen aineiden pitoisuuksiin.
Toisin kuin odotettiin, masennuksesta toipuneiden ja edelleen masentuneiden välillä ei ollut selkeitä eroja mitattujen aineiden pitoisuuksissa. – Arginiinin biosaatavuus tosin oli toipuneilla hieman korkeampi kuin edelleen masentuneilla. Tarvittaisiin kuitenkin suurempi tutkimusaineisto ja pidempi seuranta-aika, jotta voitaisiin paremmin arvioida sen merkitystä masennuksesta toipumisessa.
Lisätietoja:
Toni Ali-Sisto, tohtorikoulutettava, lääketieteen lisensiaatti, tonial (a) student.uef.fi
Soili Lehto, dosentti, tutkimusjohtaja, p. 044 717 2971, soili.lehto (a) helsinki.fi
Tutkimusartikkeli:
Ali-Sisto, T., Tolmunen, T., Viinamäki, H., Mäntyselkä, P., Valkonen-Korhonen, M., Koivumaa-Honkanen, H., Honkalampi, K., Ruusunen, A., Nandania, J., Velagapudi, V., Lehto, S.M., 2018. Global arginine bioavailability ratio is decreased in patients with major depressive disorder. J. Affect. Disord. 229, 145–151. doi:10.1016/j.jad.2017.12.030